4 17 kansiMoniammatillisesti johdettua

Aito huoli ihmisestä

Kuntoutuksen kokonaisuudistuksesta järjestettiin kuulemistilaisuus toukokuussa. Sitä työstävän komitean työn pitäisi olla valmis jo syyskuussa.

Samanaikaisesti vireillä on useita sote-lakiesityksiä, joihin kuntoutuksen uudistuksen pitäisi linkittyä. Mikä siis on epäselvää? Melko lailla kaikki, vaikka kalkkiviivoilla ollaankin.

Suomen Fysioterapeutit oli yksi niistä akavalaisista liitoista, jotka vajaa vuosi sitten esittivät vahvan huolensa uudistamistyöstä. Kuntoutusta kehitetään ilman kuntoutuksen ammattilaisia. Lisäksi nähtiin iso riski siihen, että kuntoutus ikään kuin liimataan soten päälle.

Yhtä mieltä ollaan edelleen siitä, että kuntoutuksen uudistaminen on välttämätöntä. Kuulemistilaisuuden neljän minuutin puheenvuoro ei silti ole yhtä kuin olla osallinen kuntoutuksen kehittämisessä.

Liiman pelko ei sekään ole poistunut, pikemminkin vahvistunut. Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö toi esille Lääkärilehden verkkoversiossa (8.5.2017), ettei soten lakiluonnoksissa näy, miten kuntoutumisen mahdollistava kuntoutus aiotaan järjestää. Tässä lehdessä hän painottaa, ettei kuntoutusta voi järjestää hoitoprosessista irrallaan.

Kuntoutuksen linjaesimies Sirpa Palamaa hämmästelee Arjen fysioterapiaa -palstalla, miten rahat voivat riittää uudessa järjestelmässä, kun ne eivät nykyisinkään riitä. Entä miten hoitoketjut voivat toimia? Palamaa toteaakin, että tutkimustieto kuntoutuspalveluiden merkityksestä on huonosti huomioitu sotessa.

Kuulemistilaisuudessa liiton puheenjohtaja Tiina Mäkinen kuvasi laajasti fysioterapian merkitystä. Yksi asioista nostettiin tilaisuuden päätöspuheenvuoroon: konservatiivisen fysioterapian vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus suhteessa niin sanottuihin turhiin leikkauksiin.

Yllätys oli asian saama sävy: onko kyse edes kuntoutuksesta, jos fysioterapialla korvataan leikkauksia?

Mäkinen palasi asiaan Fysioterapian ydinosaaminen ja tulevaisuus -seminaarissa Jyväskylässä. Hän kysyi, voisiko samankaltaiseen lopputulokseen pääseminen todella tarkoittaa sitä, että molemmissa menetelmissä kyse on hoidosta?
Ero on iso. Kuntoutuksen polku tehdään yhdessä. Mäkinen painotti, miten kuntoutus on aina aktiivinen, usein pitkäkestoinen oppimisprosessi. Sillä on alku ja loppu, jolle suunnan antaa yhdessä määritelty tavoite. Kuntoutuksessa asiakas on aidosti osallinen, ei hoitotoimenpiteiden passiivinen kohde.

Itse uskon rakentavaan vuoropuheluun, kun halutaan vaikuttaa, muuttaa asioita. Mutta jos vastassa on joukko esityksiä ja hajatelmia, joissa kyseenalaistetaan kuntoutuksen perusasiat, mitä on tehtävissä?
Huutaa lujempaa. Osoittaa epäkohtia ja vaihtoehtoja. Lisätä ymmärrystä. 

Näin on tehty ja näin tehdään. Fysioterapeuteilla on perusteltu huoli ihmisestä ja hänen kuntoutumisensa turvaamisesta.

Saija Suominen
@saisuomi | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Uudistetusta Fysioterapia-lehdestä löydät nämä artikkelit ja palstat:

Lue lisää...