Nykypäivän organisaatiot ovat jatkuvassa muutosliikkeessä yhä uusien vaatimusten vuoksi.

Jotta muutokset onnistuvat rakentavasti, tarvitaan hyvin toimivaa työyhteisöä. Hyvin toimivassa työyhteisössä huolehditaan siitä, että yhteistyölle on rakenteet, joissa muutoksesta voidaan puhua ja joissa muutos voidaan toteuttaa.

 

Hyvin toimivalla työyhteisöllä on yhteinen näkemys tavoitteista ja keinoista, miten ne saavutetaan. Työyhteisön tulee olla jäsenensä tuki ja kasvualusta. Se on aina enemmän kuin sen muodostamat yksilöt, yhteisön osaaminen on enemmän kuin yksittäisten jäsentensä osaamisen summa.

 

Kirjoittaja pitää lähijohtajan tehtävää tärkeänä: hän on työyhteisön arjen todellisuuden näkijä, joka johtaa muutoksen jalkautumista yhteisöön ja toisaalta välittää näkemyksensä työyhteisön tilanteesta ylemmän johdon tietoisuuteen.

 

 

Marjukka Hakkola, ft, työnohjaaja, työyhteisökouluttaja

Maria Akatemia

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Toimimme jatkuvan kehittämisen ja työn muutoksen keskellä. Miten siihen pitäisi suhtautua ja miten osallistua? Artikkelissa pohditaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksen tuulia ja niiden vaikutuksia fysioterapiaan.

Kirjoittaja arvioi, että tulevaisuuden terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja nykyisten tehtävänkuvien monipuolistumista yli sektorirajojen. Myös palvelujen käyttäjien tarpeet ovat osa tulevaisuuden muutoksia.

Muutoksiin liittyvä avoin keskustelu ja analyysi voivat johtaa uhkakuvien ja mahdollisuuksien arvioinnin kautta myös uusien palvelujen ja toimintamuotojen kehittymiseen. Voidaan esimerkiksi sopia palvelujen kehittämisestä osana jo olevaa tai uutta toimintaympäristöä. 

Luopuminen entisestä ja toimintamuotojen sekä palvelujen muutos edellyttävät koulutuksen ja tuen kohdentamista muutosvaiheeseen.

 

Anne Kärki, TtT, tutkimusjohtaja, fysioterapian yliopettaja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vuodet 1953 - 1979 olivat Suomessa fysioterapian vakiinnuttamisen ja laajenemisen aikaa ennen fysioterapian akateemista vaihetta. Artikkelissa tarkastellaan tämän ajan fysioterapiassa vallinneita ajattelumalleja aatehistoriallisesta näkökulmasta Suomen Lääkintävoimistelija – Finlands Medikalgymnast -lehden ja Lääkintävoimistelija – Fysioterapeuten -lehden sisältöjen perusteella.

Nämä tutkimuksessa esille nousseet ydinajatukset olivat: omatoimisuus ja aktiivisuus, yksilöllisyys, potilaan voimavarojen hyödyntäminen, ympäristön tuki, ihminen kokonaisuutena, innostuneisuus ja luovuus osana oppimisprosessia, luottamus ja kärsivällisyys, auttaminen ja yhteistyö, ryhti ja tasapaino sekä fasilitaatio. 

 

Siw Ahonen ft, SHO
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Camilla Wikström-Grotell, TtL, ft
camilla.wikströTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Fysioterapeuttikoulutus on ollut jatkuvassa suurten muutosten myllerryksessä erityisesti viimeiset 20 vuotta. Koulutuksessa on kuitenkin tapahtunut aina muutoksia erilaisista syistä johtuen. Kirjoittajat tarkastelevat fysioterapeuttikoulutuksen keskeisiä muutoksia 1960-luvulta lähtien tähän päivään ja arvioivat koulutuksen tulevaisuuden näkymiä.

Kirjoittajat toteavat, että koulutuksen muutoksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ammatin kehittäminen vastaamaan sille esitettyjä haasteita. Toimivan muutoksen aikaansaaminen vaatii avointa, jatkuvaa keskustelua opettajien, työelämän edustajien ja palvelujen käyttäjien välillä. Ammatillinen, rakentava keskustelukulttuuri, yhteistyötaidot ja ammattiyhteisön hyvät käytöstavat on opittava jo koulutuksen aikana samoin kuin ammattietiikka ja työmoraali. Työmoraali sisältää myös omaehtoisen ammatissa kehittymisen ja ammatin kehittämisen. Myös tähän tarvittavat asenteet ja arvostukset opitaan jo koulussa.

Opiskeluaikana pitäisi lisäksi kehittyä vahvan ammatillisen itsetunnon perusta, jolloin muutoksessa uskalletaan myös säilyttää se, mikä on kyseiselle ammatille ominaista toimivaa vahvuutta.

 

Eira Karvonen, fysioterapian opettaja, THM, ft, OMT
Leena Noronen, fysioterapian lehtori, KM, elv

Artikkelissa kerrotaan Kelan vuonna 2007 käynnistämästä Työhön kuntoutuksen kehittämishankkeesta ja tarjouskilpailulla valittujen palveluntuottajien kuntoutuskokeilujen kehitysideoista. Kehittämishankkeeseen liittyy myös arviointitutkimus, jonka toteuttaa Kelan tutkimusosasto. 

Kelan Työhön kuntoutuksen kehittämishanke toteutetaan vuosina 2007 - 2011.

Hankkeen tarkoituksena on saadaKelan käyttöön työikäisten moniammatillisia kuntoutusmalleja, joitavoidaan soveltaa harkinnanvaraisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Tavoitteena on luoda toimivia käytäntöjä kuntoutustarpeen arviointiin, kuntoutuksen toteutukseen ja seurantaan terveydenhuollon, työnantajan, palveluntuottajan ja Kelan yhteistyönä.

  

Leena Penttinen, työfysioterapeutti, TtM, suunnittelija,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä

Liisi Aalto, työfysioterapeutti, TtM, tutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kela, tutkimusosasto, Turku