Tästä numerosta löytyvät seuraavat artikkelit ja palstat:

Lue lisää...

Miten potilaan valinnanvapauden laajeneminen näkyy fysioterapiassa?

Uusi terveydenhuoltolaki on antanut mahdollisuuden valita, millä oman kuntansa terveysasemalla asiakas haluaa asioida. Ensi vuoden alusta alkaen valinnanvapaus laajenee yli kuntarajojen. Valinta sitoo asiakkaan valitsemaansa terveysasemaan vähintään vuodeksi.

Muutos on haaste kunnille. Pikainen soittokierros kolmeen kuntaan osoitti, miten niiden asiakasmaksut vaihtelevat. Kaikki kolme velottavat 7,5 euron omavastuun fysioterapian ohjaus- ja neuvolakäynneistä, mutta vain kahdessa ryhmäkäynnit ovat ilmaisia. Kuntayhtymien sisällä palvelut ovat saman hintaisia, mutta yhtymiin liittyvät järjestelyt olivat muuttaneet yksittäisten kuntien asiakasmaksuja eri tavoin. Yhdessä kunnassa aiemmin maksuttomasta kuntoneuvolasta peritään nykyisin 7,5 euron omavastuu, toisessa aiemmin maksullinen ryhmäkerta oli muuttunut maksuttomaksi. Variaatioita on varmasti näitä useampia.

Lue lisää...

Miksi Kela?

Julkisista organisaatioista yksi tunnetuimmista on Kansaneläkelaitos.
Se osallistuu äitiyspakkauksellaan elämiimme jo ennen syntymäämme ja jatkaa kanssamme hautaan asti. Tuohon väliin mahtuu erilaisia elämäntilanteita ja lukuisia Kelan päätöksiä.

Vaikka seulaa supistetaan ja puhutaan ”vain” kuntoutuksesta, pyöritään edelleen isoissa piireissä. Kelan myöntämää kuntoutusta sai viime vuonna yli 91 000 ihmistä. Kaikkiin yksilökohtaisiin kuntoutuspalveluihin rahaa käytettiin yli 270 miljoonaa euroa.

Fysioterapia on tärkeä osa Kelan lääkinnällistä kuntoutusta, kuten Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko toteaa tässä numerossa. Viime vuonna sitä järjestettiin liki 60 miljoonalla eurolla. Yksin avoterapiana fysioterapiaa sai lähes 14 500 vammaista henkilöä.

Numeeristen tietojen merkitystä tuskin kiistää kukaan. Tätä numeroa kehittäessä piti kuitenkin kysyä, voiko lehden kokonaisen teeman koota yhden organisaation ympärille.

Kela on fysioterapeuttien ja fysioterapia-alan keskeinen kumppani. Se ei vain rahoita kuntoutusta, vaan kehittää, tutkii ja valvoo sitä. Samaisesta syystä kuntouttajat tarvitsevat tietoa vaikeavammaisten kuntoutuksen linjauksista, standardeilla ohjatusta kilpailutuksesta ja auditoinneista.

Erittäin tärkeä on Kelan vielä keskeneräinen hanke, jossa tutkitaan vaikeavammaisten avofysioterapioiden järjestämistapoja ja niiden vaikutusta laatuun. Palvelusetelin käyttöä koskeva osatutkimus on vielä kesken. Yhteen numeroon valikoituu väistämättä vain osa ajankohtaisista aiheista. Hyvä kumppanuus ei myöskään tarkoita, että kaikesta oltaisiin aina yhtä mieltä. Esimerkiksi Suomen Fysioterapeutit on kannanotossaan jo aiemmin perustellut, miksi se pitää nykyistä kilpailutukseen perustuvaa mallia palveluseteliä parempana.

Avoimuus, jota Kela nykyisin korostaa, antaa pohjan rakentavalle vuorovaikutukselle. Samalla se tukee yhä asiakaslähtöisemmän kuntoutuksen kehittämistä. Se on iso, yhteinen haaste.

Saija Suominen
@saisuomi

{jcomments off}