eAsiointi

Noora Waltari avustaa kotihoitoa ja tekee iltaisin etäfysioterapiaa eläimille

Helsingin kaupungin Kotikuntoutusfysioterapia -yksikössä päivätyönsä tekevän ja sen ohella sivutoimisesti eläinfysioterapeuttina toimivan Noora Waltarin työn sisältö on muutamien viime viikkojen aikana kokenut suuren muutoksen. Tämä ei aktiivista ja työhaluista naista lannistanut ja hän näkee tilanteessa myös paljon positiivisia puolia.

–Tosi hyvää itse asiassa kuuluu! On tosi mahtavaa, kun on saanut työt järjestymään niin, että voi olla hyödyllinen ja avuksi, hän toteaa iloisesti.

Kun valtioneuvosto maaliskuussa päätti poikkeustilasta, kuntoutuksen kotikäynnit vähentyivät hetkessä minimiin. Jäljelle jäivät vain ne asiakkaat, joille kotikuntoutuksen jatkuminen on välttämätöntä kotona asumisen turvaamiseksi. Loput odottavat epidemian laantumista tai muita ratkaisuja, kuten etäfysioterapian aloittamista. Etäfysioterapiaa on jo toteutettu jonkin verran, mutta tekniset haasteet ja käytettävissä olevien laitteiden määrä ovat toistaiseksi rajoittaneet mahdollisuuksia.

–Koronaepidemia on nyt nopeuttanut etäfysioterapian kehittämistä ja käyttöönottoa, Noora kertoo. –Laitteita on saatu lisää ja ohjeistuskin on pian valmis.

Normaali fysioterapeutin työ kattaa Nooran työajasta nykyisellään vain hyvin pienen osan. Loppuaika kuluu kotihoidon avustavissa hoitotyön tehtävissä. Tähän on päädytty paitsi työnantajan toiveesta, myös omasta halusta. Työnantajan ohjeistuksen mukaan fysioterapia priorisoidaan ja fysioterapeutit voivat itse määritellä ne asiakkaat, joiden luona käyminen on välttämätöntä. Jäljelle jäävä työaika käytetään kotihoidon työhön.

–Aluksi olin pari viikkoa toimistotyössä, mutta hyvin nopeasti huomasin kaipaavani konkreettista asiakastyötä ihmisten parissa. Onneksi tähän tarjoutui mahdollisuus, Noora sanoo.

Avustava hoitotyö oli hänelle jo entuudestaan tuttua, koska normaali fysioterapeutin työkin tehdään kotihoidon yksiköstä käsin. Työyhteisö on siis sama kuin ennenkin. Kotihoidon esimiehet, joiden alaisuudessa töitä nyt tehdään, ovat niitä, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä myös kuntoutuspuolella.

Noora ei koe ongelmalliseksi siirtymistä tilapäisesti avustavan hoitotyön tehtäviin.

–En itse koe sen haittaavan varsinaista työnkuvaani fysioterapeuttina mitenkään, hän toteaa tiukasti.

Päinvastoin. Itse uskon, että näin saamme yhteistyötä entisestään tiivistettyä kuntoutuksen ja kotihoidon kesken. En halua ajatella, että fysioterapeutin ja hoitajan työ olisi sinällään jotenkin eriarvoista. Työmme sisältö on vaan erilainen.

Palkkaukseen tai muihin työsuhteen ehtoihin muutos työn sisällössä ei toistaiseksi ole vaikuttanut. Eikä sellaisesta ole ollut puhettakaan. Varsinkaan, kun työ fysioterapeuttina kuitenkin jatkuu edelleen siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista.

Vaihtelevat suojautumisen käytännöt mietityttävät

Sekä fysioterapiassa että avustavassa hoitotyössä riittävä suojautuminen on nyt keskeistä. Koronalle altistuneita, karanteenissa olevia asiakkaita ja työtovereita on jo kohdattu. Onneksi kukaan heistä ei lopulta itse sairastunut. Ohjeita suojautumiseen on tarjolla hyvin, mutta alalla hyvinkin paljon vaihtelevat käytännöt muun muassa suojainten puuttumisen vuoksi saavat Nooran mietteliääksi.

Kuulemani mukaan joissain yksiköissä suojaudutaan hyvin tarkasti visiirein, hanskoin ja muine varusteineen. Toisaalla sitten riittää pelkkä kasvosuojain. Ja jos ne sattuvat olemaan loppu, saatetaan jopa mennä ilman, jos osapuolilla ei ole mitään oireita. Näinhän sen ei tietenkään pitäisi olla.

Virukselle altistuminen on saanut pohtimaan myös palkkausta.

Kyllähän se välillä mietityttää, että pitäisikö tästä saada jokin ”vaarallisen työn lisä”, Noora sanoo.

Etäfysioterapia toimii myös eläimillä

Varsinaisen päätyönsä ohella Noora tekee normaalioloissa sivutoimisena ammatinharjoittajana eläinfysioterapeutin töitä 3-4 päivänä viikossa. Hän hoitaa pääsääntöisesti urheilukoiria. Nyt siitäkin on pakko pitää taukoa.

–Työskentely koirien kanssa vaatii yleensä hyvin läheistä kontaktia eläimen omistajaan, hän kertoo.

–Siinä ei pysty pitämään turvaväliä, vaan ollaan jatkuvasti vajaan metrin etäisyydellä toisistaan.

Alkuvaiheessa Noora pyrki lähinnä suojaamaan kotihoidon asiakkaitaan karsimalla muussa elämässä sosiaaliset kontaktit minimiin. Sitten kun päivätyössä tulivat vastaan koronalle altistuneet asiakkaat, ajatus kääntyi toiseenkin suuntaan. Nyt piti suojata myös eläinten omistajia päivätyön aiheuttamilta tartuntariskeiltä. Onneksi toimintaa ei silti ole tarvinnut lopettaa kokonaan.

Myös eläinfysioterapian asiakkaat ovat osoittaneet sopeutuvaisuutensa poikkeusoloissa. Etäterapiaa sovelletaan jo ahkerasti tuttujen asiakkaiden kanssa. Omistajalle toimitetaan harjoitteluohjeet ja tämä videoi niiden toteuttamisen. Teknisenä alustana voidaan käyttää innovatiivisesti kaikkea Whatsappista Youtubeen, koska eläinten kanssa potilastietoja ei tarvitse varjella niin tarkasti kuin ihmisten parissa. Kokemukset ovat olleet hyvin positiivisia ja asiakkaat tyytyväisiä.

Suunnitteilla on myös kurssityyppisiä ratkaisuja etäyhteyksien välityksellä. Normaalien videoluentojen ohella on tarkoitus toteuttaa käytännön harjoittelua esimerkiksi Teamsin avulla. Näin saadaan vuorovaikutteinen yhteys kurssilaisten kesken. Kouluttaja näyttää suoritettavat harjoitukset esimerkkikoiran kanssa, jonka jälkeen osanottajat voivat kotona tehdä vastaavat harjoitteet omien koiriensa kanssa. Videoyhteyksien kautta kurssilaiset pääsevät näkemään toistensa suorittamia harjoituksia ja kouluttaja pystyy ohjaamaan heitä.

Poikkeustilan kestosta Nooralla ei vielä ole tietoa kummallakaan työnsä osa-alueella. Toiveissa toki on, että tilanne ei jatkuisi kovin pitkään.

–Aika pommi siellä varmasti sitten odottaa sekä ihmisten että eläinten kanssa. Kun jo valmiiksi ruuhkautuneet palvelut kasautuvat nyt muutaman kuukauden pysäytystilassa, hän huokaa.

 

Koronaepidemian myötä fysioterapeuttien yhteydenotot liiton jäsenpalveluun ovat lisääntyneet. Palkansaajien osalta kysymykset liittyvät usein tehtävänsiirtoihin ja palkkaukseen sekä muiden työsuhteen ehtojen soveltamiseen poikkeustilanteessa. Käytännöt ovat usein riippuvaisia työehtosopimuksesta tai henkilökohtaisen työsopimuksen ehdoista.

Mikäli työnantaja ehdottaa muutoksia työnkuvaan, Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Katri Partanen kannustaa jäseniä olemaan matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä joko työpaikan luottamusmieheen tai liiton asiantuntijoihin. Lisäksi on tärkeää sopia tarkasti muutoksen sisällöstä, vaikutuksista ja kestosta.

–Vaikka tilanne on nyt akuutti ja muutoksia tehdään nopealla aikataululla, ei silti kannata jättää liikaa olettamusten varaan, Partanen muistuttaa. –Huolellinen sopiminen ehkäisee ikäviä yllätyksiä puolin ja toisin.

 

Fysioterapeutit ja korona on henkilökuvasarja,
jossa esitellään fysioterapeuttien koronavirusepidemian myötä muuttunutta arkea.

Olisiko sinulla tarinaa kerrottavana? Ole yhteydessä krista.alm@suomenfysioterapeutit.fi, niin sovitaan haastattelusta!