Liity jäseneksi
eAsiointi

Lomautus ja vuosilomat

K: Mitä tarkoittavat lomanmääräytymisvuosi ja lomakausi? 

V: Lomanmääräytymisvuosion 1.4.-31.3. välinen aika (nämä päivät mukaan luettuina). Lomakausi on 2.5.-30.9. (nämä päivät mukaan luettuina). Lomanmääräytymisvuonna työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavaa kesää ja talvea varten. (Vuosilomalaki 4§). 

K: Miten vuosiloma kertyy? 

V: Työntekijällä on vuosilomalain 5§ perusteella oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta*. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. 

* Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää (tai työssäolon veroista päivää, ks. vuosilomalaki 7 §:n 1 ja 2 momentti). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 

Työehtosopimuksissa on voitu sopia loman kertymisestä toisin. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa työkokemus vaikuttaa vuosiloman määrään (ks. tarkemmin KVTES 4 luku, 5§ ja Terpa TES 16§).   

K: Työskentelen vähemmän kuin 14 päivää / 35 tuntia kuukaudessa. Onko minulla lainkaan oikeutta lomaan/vapaaseen? 

V: Jos työsuhteen aikana sinulle ei kerry lomaa, niin olet kuitenkin oikeutettu saamaan halutessasi vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana olet ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta vuosilomalain 1619§ mukaisesti. Työntekijän on ilmoitettava vapaan pitämisestä ennen lomakauden alkua eli ennen 2.5.  

K: Miten vuosiloma kuluu? 

V: Vain arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. Arkipäivillä tarkoitetaan  vuosilomalain 4§ mukaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä*, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Vuosilomaa kuluu siis tavanomaisella viikolla kuusi lomapäivää viikossa. Arkipyhäviikoilla vain arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. 

Työehtosopimuksissa on voitu sopia vuosiloman kulumisesta toisin. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) vuosilomaa kuluu lähtökohtaisesti viisi lomapäivää viikossa (ks. tarkemmin KVTES 4 luku, 6§). 

*Virallisia pyhäpäiviä on Suomessa 13: 

  • Uudenvuodenpäivä 1.1 
  • Loppiainen 6.1 
  • Pitkäperjantai (muuttuva ajankohta) 
  • Pääsiäispäivä (muuttuva ajankohta) 
  • 2.pääsiäispäivä (muuttuva ajankohta) 
  • Vappu 1.5 
  • Helatorstai (muuttuva ajankohta) 
  • Helluntai (muuttuva ajankohta) 
  • Juhannuspäivä (muuttuva ajankohta) 
  • Pyhäinpäivä (muuttuva ajankohta) 
  • Itsenäisyyspäivä 6.12 
  • Joulupäivä 25.12 
  • Tapaninpäivä 26.12 

Esimerkki: Henkilö on lomalla juhannusviikon. Juhannusviikolla arkipäiviä on neljä. Juhannusaatto ei ole vuosilomalain 4§ mukainen arkipäivä ja juhannuspäivä on virallinen juhlapyhä, kumpikaan päivistä ei siis kuluta vuosilomaa.  

Esimerkki 2: Henkilö on lomalla helatorstaiviikon. Viikolla on viisi arkipäivää (ma, ti, ke, pe & la), joten lomaa kuluu viisi päivää. Helatorstai on virallinen juhlapyhä, joka ei kuluta vuosilomaa. 

K: Työnantaja on kehottanut minua pitämään kesälomapäiviä jo ennen kesää. Voiko työnantaja määrätä loman ajankohdan yksipuolisesti? 

V: Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan lomakauden puitteissa. Lomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5.-30.9. (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua (30.4. mennessä).  Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. (Vuosilomalaki 20§). 

HUOM! Poikkeuslain voimassaoloaikana (30.6.20 saakka) lomaa ei välttämättä tarvitse antaa lomakaudella. Poikkeusasetus oikeuttaa poikkeamaan yleisesti vuosiloman antamista koskevista säännöksistä. Valmiuslain 93 § edellyttää kuitenkin, että poikkeaminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon turvaamiseksi. Asetuksen antamia valtuuksia voidaan käyttää myös sellaisiin terveydenhuollon ammattihenkilöihin, jotka eivät tee varsinaista koronapandemiaan liittyvää hoitotyötä, mutta edellä mainitun välttämättömyysedellytyksen tulee kuitenkin täyttyä. 

Esimerkki: Työnantaja tekee koronapandemiasta johtuvia työjärjestelyjä ja syntyy tilanne, jossa työntekijän tulee paikata koronaviruksen vuoksi toisiin tehtäviin siirretyn kollegansa työpanosta. Työjärjestelyjen tulee kuitenkin olla välttämättömiä. 

K: Voidaanko vuosiloman ajankohdasta sopia vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä? 

V: Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Lisäksi voidaan sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. (vuosilomalaki 21§). 

K: Voinko pitää lomaa, jos työsuhteeni päättyy ennen lomakautta 

V: Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. (vuosilomalaki 21§). 

K: Voiko vuosilomaa käyttää lyhentämällä työaikaa? 

V: Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. (vuosilomalaki 21§). 

K: Onko minulla oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan? 

V: Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa (vuosilomalaki 20§). 

K: Koska saan tietää lomani ajankohdan? 

V: Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. (vuosilomalaki 23§). 

K: Voinko vaikuttaa itse lomani ajankohtaan? 

V: Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työnantajalla on kuitenkin pääsääntöisesti oikeus päättää lomien ajankohdista. (Vuosilomalaki 22§). 

K: Voiko työnantaja muuttaa lomani ajankohtaa ilman suostumustani? 

V: Työnantaja ei saa yksipuolisesti siirtää sovittua/vahvistettua lomaa. Jos siirto tehdään ja siitä aiheutuu työntekijälle vahinkoa (esim. sovittu lomamatka peruuntuu ja aiheuttaa kustannuksia), se on korvattava. 

Poikkeusaikana valtioneuvoston asetuksen mukaan työnantaja saa siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa, jos se on välttämätöntä ja tarkoituksena on turvata työvoiman riittävyys eikä tätä voida turvata vuosilomalakia soveltamalla. Työnantaja ei siis voi millä tahansa perusteella ilmoittaa siirtävänsä sovittuja lomia. Poikkeuslailla ei ole muutettu suoraan esim. vuosilomalain säännöksiä, vaan annettu tietyin tiukoin edellytyksin mahdollisuus poiketa laissa säädetystä. 

Työehtosopimuksissa on voitu sopia loman siirrosta tarkemmin. Esimerkiksi Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) linjaa seuraavasti (4 luku, 11§): Viranhaltijan vuosilomaa voidaan siirtää tai jo aloitettu vuosiloma keskeyttää, mikäli siirtäminen tai keskeyttäminen on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä taikka välttämätöntä laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Siirtämisestä on pyrittävä ilmoittamaan viranhaltijalle vähintään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Erityisen painavasta syystä vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai vuosiloma keskeyttää kahden viikon ilmoitusaikaa noudattamatta.  

K: Voinko siirtää lomani pois lomautuksen alta ja pitää sen myöhemmin? 

V: Työntekijä ei voi yksipuolisesti siirtää lomia pois lomautuksen ajalta, koska lomaa voidaan pitää lomautuksenkin aikana. Loma-ajalta maksetaan työntekijälle normaali loma-ajan palkka. Asiasta kannattaa yrittää sopia työnantajan kanssa.  

K: Miten koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot vaikuttavat vuosilomien pitämiseen? 

V: Poikkeusasetuksen mukaan vuosilomalain säännöksistä voidaan poiketa vain välttämättömästä syystä, joka liittyy työvoiman riittävyyden turvaamiseen. Työnantaja määrää loman sijoittelun/pilkkomisen vuosilomalain tai työehtosopimuksen asettamissa rajoissa. 

Loman yhtäjaksoisuus pitää toteutua vuosilomalaissa säädetyllä tavalla. Poikkeusasetus antaa valtuudet välttämättömästä syystä poiketa ilmoittamista koskevista säännöksistä, siirtää jo ilmoitettua lomaa tai keskeyttää jo aloitettu loma, mutta ei oikeuta pilkkomaan lomaa etukäteisilmoituksella miten tahansa. 

Julkisen sektorin työnantaja voi edellä mainitun välttämättömyyden vuoksi päättää siirtää loman myöhemmin pidettäväksi (esimerkiksi kesälomakauden ulkopuolelle). Myös ilmoitusajoista voidaan poiketa, jos poikkeuksen soveltamisen välttämättömyysedellytys täyttyy. Poikkeuslaki on voimassa 30.6.20 saakka. 

K: Meneekö lomani hukkaan, jos sairastun juuri ennen lomaa tai loman aikana? 

V: Jos olet loman alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, loma on pyytäessäsi siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Sinulla on oikeus loman siirtämiseen myös, jos tiedetään, että joudut loman aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden (esim. synnytys tai suunniteltu leikkaus).  

Jos työkyvyttömyys alkaa loman aikana, sinulla on oikeus saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät, mikäli tätä pyydät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää oikeuttasi neljän viikon vuosilomaan. 

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, jos olet aiheuttanut työkyvyttömyytesi tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. 

Sinun on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestäsi. (Vuosilomalaki 25§) 

K: Koska saan pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirtyneen loman? 

V: Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.   

Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. 

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. (Vuosilomalaki 26§) 

Työehtosopimuksissa on voitu sopia asiasta tarkemmin. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) linjaa seuraavasti (IV luku, 11§): Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. 

K: Minulle on kertynyt vähemmän vuosilomaa tapaturman ja/tai sen jälkeisen kuntoutuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Joudunko nyt olemaan koko kesän töissä? 

V: Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää, ja alituksen syynä on sairaus tai tapaturma, tai lääkärin ammattitaudin tai tapaturman johdosta määräämä, työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettava lääkinnällisen kuntoutus.  

Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijän työskentely perustuu osa-aikaiseen sairauspoissaoloon (työsopimuslain 2 luvun 11 a §:n mukaisesti). 

Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. 

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen maksamiseen sovelletaan vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä. (Vuosilomalaki 7a§) 

K: Työnantaja ehdottaa minulle loman pitämistä vaihtoehtona lomautukselle. Tarvitseeko tähän suostua? 

V: Työnantaja voi loppukädessä määrätä loman ajankohdan, kunhan loma sijoittuu vuosilomalain mukaisesti lomakaudelle. Vuosilomalain 20 §:n mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava kesälomakaudelle. Lomat on annettava lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena. Jos työn järjestelyn kannalta on välttämätöntä, yli 12 arkipäivän ylittävä osa voidaan pitää yhdessä/useammassa osassa. Vuosilomalain 27 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.  

Työehtosopimuksissa on voitu sopia asiasta tarkemmin. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) linjaa seuraavasti (IV luku, 7§): Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. 

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa. 

K: Voinko jättää vuosilomaa käyttämättä ja säästää sitä? 

V: Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. 

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. 

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta koskevia vuosilomalain pykäliä sovelletaan myös säästövapaaseen. (Vuosilomalaki 27§) 

K: Voiko työnantaja määrätä lomani alkamaan vapaapäivänä? 

V: Ei voi. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. (vuosilomalaki 24§). 

K: Olen äitiys-/isyysvapaalla. Voiko työnantaja määrätä minut vuosilomalle kesken vapaajaksoa? 

V: Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa lomakaudella, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. (vuosilomalaki 24§). 

K: Työnantaja on ilmoittanut, että kesälomat tulee pitää heti lomakauden alussa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti työssä jaksamiseen, koska työjakso ennen talvilomaa venyy hyvin pitkäksi. Voiko asiaan vaikuttaa mitenkään? 

V: Työnantaja voi vuosilomalain 20§ perusteella määrätä loman ajankohdan, mutta työntekijöillä tulee olla 22§ mukaisesti mahdollisuus tulla kuulluksi loman ajankohtaan liittyen, ja työnantajan on huomioitava lomatoiveet mahdollisuuksiensa mukaan. Työturvallisuuslain 13§ mukaan työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Lisäksi työnantajan tulee riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon myös työn kuormitustekijät (Työturvallisuuslaki 10§) 

Työnantaja voi siis loppukädessä määrätä loman pitämisen heti lomakauden alussa, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Mikäli työ on itsessään kuormittavaa, tulisi työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti tarkastella mm. työn määrää ja kuormitustekijöitä. Lomakausi toukokuusta syyskuuhun on katsottu levon kannalta yhdenmukaiseksi, eli työn kuormituksen tasaamista ei voida nähdä perusteena asettaa loma keskelle lomakautta.  

K: Kertyykö vuosiloma lomautuksen ajalta? 

V: Kokoaikaisesti lomautetulla lomautuspäiviltä kertyy vuosilomalain perusteella vuosilomaa. Lomautuspäivistä huomioidaan enintään 30 työssäolopäivän veroista päivää kerrallaan. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. 

K: Olen osittain lomautettuna. Miten vuosiloma kertyy lomautuksen ajalta? 

V: Mikäli työaikaa tai työviikkoa on lyhennetty lomautuksen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kertyy vuosilomaa normaalisti kuuden kuukauden ajan (tehdystä työmäärästä riippumatta). Jos työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. (Vuosilomalaki 7§) 

K: Miten toimitaan, jos lomautusajalle on suunniteltu vuosilomaa tai ajalle osuu arkipyhiä? 

V: Vuosiloma toteutuu lomautuksen aikana normaalisti ja loma-ajalta maksetaan normaali loma-ajan palkka. Lomapäiviltä ei makseta työttömyysturvaa. Arkipyhältä maksetaan päivärahaa samoin kuin muilta päiviltä, paitsi jos työnantaja a) maksaa arkipyhältä palkkaa tai b) ei ole pitänyt arkipyhää lainkaan palkallisena päivänä. 

K: Työnantaja (KVTES) ehdotti lomarahojen vaihtoa vapaaksi, tällä voidaan kuulemma välttää lomautukset. Onko minun kannattavaa suostua ehdotukseen? 

V: Lomautus on työntekijälle pääsääntöisesti edullisempi vaihtoehto kuin lomarahavapaa. 

Lomautettuna työntekijällä on oikeus työttömyyskorvaukseen. Normaalisti korvausta saa viiden omavastuupäivän jälkeen, mutta nykyisessä poikkeustilanteessa omavastuupäiviä ei ole. Tällöin lyhyetkin lomautukset ovat työntekijälle kannattavampia kuin lomarahavapaan pitäminen. Ajankohtaisen tiedon löydät työttömyyskassan sivuilta. 

K: Miten ja milloin työhön palaaminen lomautuksen jälkeen tapahtuu? 

V: Määräaikaisessa lomautuksessa työhön palataan lomautuksen päätyttyä, eikä päättymisestä tarvitse erikseen ilmoittaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia nopeammastakin työhönpaluusta.