eAsiointi

Uusin numero 1/2021

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Tarve sanoittaa tunteita

Ihminen on parasta lääkettä ihmiselle. Etenkin kun elämässä sattuu jotakin vakavaa. Tammikuinen aamu kääntyi draamaksi. Pentukoira keksi lähteä ylittämään Aurajokea, ja virtaavassa kohdassa jää petti sen alta. Harkitsematta yhtään asiaa lähdin sen perään ja yritin saada sen ylös. Putosin itse jokeen, mutta sain koiran pelastettua.

Tuosta hetkestä alkoi kamppailu veden, jään ja oman itseni kanssa. 15 minuuttia kestänyt yritys päästä ylös avannosta sai kehoni ruhjeille. Paleltuneet sormenpäät ovat´edelleen kipeät. Vaikka jalat eivät yltäneet pohjaan, jotenkin minä sieltä vain nousin.

Poikani soitti hätänumeroon kielloistani huolimatta. Itse koin jo selvinneeni. Vaikka vedessä toimin rationaalisesti, päästyäni maan pinnalle olin sokkitilassa. En ymmärtänyt kuntoani, mutta onneksi ambulanssi lähetettiin varmistamaan tilanteeni. Hypotermialla voi olla muitakin seurauksia kuin kipu, kun verisuonet alkavat laajeta.

Nyt istun kanssasi tässä. Mietin pitkään, onko sopivaa kirjoittaa pääkirjoitus henkilökohtaisesta kokemuksesta. Mutta kun päiviä kului, aloin nähdä asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Millainen voimavara toinen ihminen onkaan!

Oma poikani toimi kuten vastuullinen ihminen tekee. Ensihoito ei olisi voinut olla osaavampi, samoin henkilökunta, joka myöhemmin hoiti ruhjeitani. Läheiseni, ystäväni, sukulaiseni ja työkaverini olivat tärkeänä tukena. Koin suurta välittämisen tunnetta, samalla kun minun annettiin vetää henkeä ja prosessoida asiaa.

Traumaattinen tapahtuma ei ole vieras asia fysioterapiassa. Asiakas on voinut joutua onnettomuuteen, sairastua etenevään sairauteen tai saada äkillisen kohtauksen. Esimerkiksi. Ammattilaisen psykososiaaliset taidot ovat avainasemassa ennen kuin kuntoutuminen voi alkaa. Kokemus traumasta tai kriisistä on yksilöllinen, eikä se ole pääteltävissä ilman keskustelua. Moni fysioterapeutti kulkee asiakkaan rinnalla pitkään, kuuntelee ja kuntouttaa.
Turhaan ei painoteta, miten keho ja mieli ovat yhtä. Myös mieli toipuu traumasta vähitellen.

Siksi ammattilainen voi joutua kuuntelemaan saman tarinan yhä uudelleen. Kyse on toipumisprosessista, kuten yksi fysioterapeutti totesi äskettäin.

Kirjallisuudessa kriisivaiheesta toipuminen etenee vaiheittain: sokki, reaktio, käsittely ja uudelleen suuntautuminen. Vähitellen asiakas on valmis terapiaan, joka auttaa hänen fyysistä kuntoutumistaan.

Fysioterapeutin työ on traumatilanteiden jälkeisessä kuntoutuksessa vaativaa. Ihminen tarvitsee vahvaa henkistä tukea, jota värittää tilanteen mukaan räätälöity vuorovaikutus, kuuntelu ja sitä kautta syntyvä luottamus. Itse tapahtuma, trauma tai kriisi, on nimenä toissijainen. Yksistään kaatuminen voi olla iäkkäälle kaiken pysäyttävä kokemus, vaikka isoja fyysisiä vammoja ei tulisikaan.

Itse olin onnekas. Ei pysyviä vammoja, ja mielenikin on hyvä. Niin ei ehkä olisi, jos tilanteeni olisi vaatinut pitkää kuntoutumista. Yhden asian tapahtuma opetti: ihminen – olipa hän ammattilainen, sukulainen tai ystävä – on parasta lääkettä toiselle ihmiselle.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590