Liity jäseneksi
eAsiointi

Pääkirjoitus 2/21

Katse jalkoihin

Jalat ovat melko itsestään selvä kulkupeli monelle. Ei ehkä pitäisi. Jalkaterveyden ja yleisterveyden yhteys on kaksisuuntainen. Muutos toisessa heijastuu usein toiseen, vaikka jalat myös sopeutuvat erilaisiin tilanteisiin. Monesti katse kohdistuu jalkoihin vasta, kun niissä on kipua. Tai jos henkilöllä on jokin perussairaus, siihen liittyvät riskit voivat johtaa jalkaterveyden arviointiin ja hoitotoimenpiteisiin. Tästä hyvä esimerkki on diabetes.

Omahoidon merkitys on keskeinen, olipa henkilöllä jokin perussairaus tai ei. Kuten Minna Stolt toteaa tässä numerossa, jalkaterveyteen suhtaudutaan helposti asiana, joka on ikään kuin pysyvä olotila läpi elämän.

Erilaiset vaivat ja kiputilat jalkaterissä ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Useat niistä ovat ehkäistävissä, jos henkilö pystyy hoitamaan itse jalkojaan. Jos ei, ammattilaisen asiantuntijuutta on nähdä jalat osana ihmisen kokonaisuutta, kun siihen on tarvetta. Asiakas itse ei välttämättä ota jalkojaan puheeksi.

Tässä jalkaterveyden teemanumerossa paneudutaan aluksi lasten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden jalkaterveyteen yleisesti. Myöhemmin keskitytään tiettyihin vaivoihin ja niiden kuntoutukseen.

Taustalla on silti ajatus kokonaisesta ihmisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä, jota jalkavaivat usein edellyttävät. Entä jos ollaan eri mieltä? Esimerkiksi käy plantaarifaskiitti. Keskustelua on käyty siitä, mistä vaiva tulee ja mikä se oikeastaan on. Kuntoutuslinjat voivat olla liki päinvastaiset.

Tule-ongelmat ovat usein monisyisiä ja moniulotteisia. Niiden edessä ammattilainen joutuu sietämään epävarmuutta ja kantamaan kliiniseen tulkintavapauteen liittyvää vastuuta, Jukka Nordström kuvaa osuvasti tässä numerossa. Hän siteeraa Milton H. Ericksonia: jokaisen asiakkaan kohdalla parantumisen ja toipumisen paradigma luodaan kirjaimellisesti uudelleen.

Epävarmassa tilanteessa on Nordströmin mukaan inhimillistä, että asiakkaan tilannetta tulee tarkastelleeksi ääripäistä käsin. Tällaiset yleistävät selitysmallit käyvät yksilön edellä, ja riski biomedikalisointiin on läsnä siinä missä psykososialisointiikin. Kultaisen keskitien löytäminen edellyttää avarakatseista ammatillista keskustelua, jossa tieteen ja käytännön vuoropuhelua tarkastellaan asiakas keskiössä, Nordström korostaa.

Toivottavasti tämä teemanumero onnistuu osaltaan tukemaan asiakaslähtöistä keskustelua jalkaterveydestä. Jalkaterän 26 luuta, 33 niveltä sekä sen toimintaan vaikuttavat lukuisat lihakset, jänteet ja hermot ovat pienestä koostaan huolimatta tärkeä osa koko kehon liikeketjua.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti