eAsiointi

Uusin numero 3/2020

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Fysioterapia, mikä on tehtäväsi?

Epävarmuudesta on tullut osa arkea. Kukaan ei pysty tarkasti ennustamaan COVID-19-taudin huippua tai toisen aallon voimaa.

Juuri julkaistu valtiosihteeri Martti Hetemäen Exit-työryhmän ensimmäinen raportti esittää neljä eri skenaariota koronarajoitusten poiston vaikutuksesta (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:12). Missään niistä sairaus ei poistu nopeasti. Ilman rokotetta se ei myöskään täysin häviä.

Rokotteen kehittäminen kestää. Useimpien rokotteiden teho myös heikkenee merkittävästi ikääntyneillä. Eettisesti yhtälö on vaikea: nyt vastakkain ovat terveys, jopa kuoleman uhka, ja elämänlaatu ilman aitoa kontaktia läheisiin.

Kevään aikana eri ikäryhmät ovat peruneet kiireettömiä terveydenhuollon aikoja. Myöhemmin sairaanhoidon palvelut ylikuormittuvat. Entä fysioterapia – mitä sille tapahtuu?

Ruuhka myös fysioterapiassa on väistämätön. Pre- ja postoperatiivista fysioterapiaa tarvitaan, samoin fysioterapiaa ”korjaamaan” monen ikääntyneen tai vammaisen henkilön menetettyä toimintakykyä. Mutta näin jälkikäteistä toiminta ei voi minusta olla. Rajoitusten ohella tarvitaan myös valtion ohjeistusta toimintakykyä tukevien palvelujen käytöstä, kirjoittavat Suomen Fysioterapeuttien vpj. Anu Pollari ja Suomen Gerontologis-Geriatrisen Fysioterapiayhdistyksen pj. Katja Vertainen (mm. Turun Sanomat 1.5., Aamulehti 5.5.).

Samaan puuttui myös gerontologian professori Marja Jylhä (MTV3 4.5.). Ikääntyneille tarvitaan selkeää ohjeistusta ulkona liikkumiseen ja edes muutaman ihmisen tapaamiseen. Koska ihminen on ihminen. Lisäisin: koska moni ihminen on myös kuntoutusta tarvitseva ihminen. Mediassa puhe helposti keskittyy vain hoitopaikkojen ja hoivan tarpeeseen, kun pitäisi puhua keinoista minimoida tuota tarvetta koronankin aikana.

Kevään käänteet pakottavat miettimään, miten tarpeellisena fysioterapiaa pidetään. Mikä on sen arvostus kansalaisten tai yhteiskunnan silmissä. Entä kumpi on isompi riski yksilön ja yhteiskunnan kannalta: tartuntariski vai fysioterapian välttäminen. Etäfysioterapiaa toteutetaan paljon, mutta se ei ole vastaus kaikkien kuntoutujien tarpeisiin.

Entä jos fysioterapiaa ei olisi? Moni elää nyt koelaboratoriossa, jossa tätä asiaa mitataan. Alku- ja loppuasetelma eivät ole tutkimuksellisesti tarkat, mutta tulokset nähdään aikanaan. Tutkittu tieto on jo osoittanut, että sairaudet yleensä pahenevat liikkumattomuuden seurauksena. Eikö juuri nyt käy näin?

Kansaneläkelaitos päätti ensin keskeyttää kaikki läsnäkuntoutuspalvelut, mutta sittemmin linja lieveni. Miten korkealle keskeinen maksava taho arvostaa kuntoutusta kuten fysioterapiaa? Olisiko juuri Kelan pitänyt pohtia tarkemmin esimerkiksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen merkitystä vaikeavammaisille henkilöille?

En aliarvioi valmiuslakia enkä koronaa. Tällä hetkellä kotihoitoa pyöritetään yhä kasvavilla asiakasmäärillä. Ymmärrän hoivan, kun se on välttämätön osa ihmisen arjen toimintoja. Mutta kuka linjaa ja millä perusteella, milloin fysioterapia ei ole sitä.

Lähden hoitamaan riskiryhmään kuuluvan isäni kauppa-asioita. Mielessäni kiitän fysioterapeuttia, joka motivoi isääni liikkumaan ja antoi konkreettista ohjausta viime kesän lonkkaleikkauksen jälkeen. Ne opit kantavat nytkin.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590