eAsiointi

Uusin numero 4/2020

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Kuntoutuksen pala himmelistä

Kuntoutuksen uudistaminen on vasta maakuntatason asia, vastasi eräs sotevaikuttaja kysymykseeni vuonna 2016. Osallistuin toimittajien tilaisuuteen, jossa käsiteltiin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta. Vastaus hämmensi. Miten yksi keskeinen sote-palvelu voidaan irrottaa muista palveluista.

Tavoitteitahan ovat asiakaslähtöiset palveluketjut ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi. Samoin ennaltaehkäisevä työ, joka voisi osaltaan vastata säästötavoitteisiin.

Huoli kuntoutuksen erillisyydestä on ollut kuntoutusalalla yhteinen. Vaikka monissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on tehty asiakaslähtöistä kehitystyötä, kuntoutuksen kenttä on pirstaleinen ja asiakkaalla itsellään on suuri vastuu asioidensa sujumisesta.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti vuonna 2017 antoi toivoa. Se nivoi kuntoutuksen nykyistä kiinteämmäksi osaksi hoito- ja palveluketjuja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakassuunnitelma oli yksi askel kohti yhden luukun periaatetta. Silti moni raportin 55 ehdotuksesta oli kiinni keskeneräisessä soteuudistuksessa.

Sittemmin hallitukset ja sote-uudistus kaatuivat. Toukokuun 27. ministerit Krista Kiuru ja Aino-Kaisa Pekonen kirjasivat kolumniinsa pitkään odotetut sanat: ”Nyt on kuntoutuksen uudistuksen aika.” Jo keväällä ministeri Kiuru oli käynnistänyt lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät pyöreän pöydän neuvottelut. Niissä pohditaan kuntoutuksen roolia sote-uudistuksessa kuntoutuskomitean raportin pohjalta.

Ministereiden mukaan on keskeistä, että työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä hoitoketjujen sujuvuus toteutuvat tulevaisuuden sote-keskuksissa. Tiekartan suunnittelu kuntoutuksen uudistamiseksi on aloitettu. Yksi tehtävä on laatia valtakunnalliset kuntoutukseen pääsyn kriteerit. Ne ohjaavat kuntoutuspalveluja ja selkeyttävät eri palveluiden vastuita. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa pohditaan ehdotusten viemistä käytäntöön ja kuntoutukseen ohjautumista.

Juuri ennen lehden painoon menoa tuli iso uutinen: soteministerityöryhmä oli saanut valmiiksi sote uudistuksen linjaukset.

Edellisestä esityksestä poiketen sekä vastuu palveluiden järjestämisestä että tuottamisesta on julkisella sektorilla. Niin sanottuja sote-maakuntia on aiempaa enemmän eli 21 sekä Helsinki. Rahasta tulee vääntö, vaikka kolmen miljardin säästötavoitteista onneksi luovuttiin. Valtio jakaa sote-maakunnille 19 miljardia rahaa, josta iso osa on siirtoa kuntien nykyisestä rahoituksesta.

Valtiolta saatavan rahan ensisijainen jakoperuste on väestön palvelutarve. Koronan jälkeen monen kunnan talous on entistä alijäämäisempi. Samanaikaisesti niiden ja tulevien sote-maakuntien pitäisi vastata ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen ja väestön patoutuneeseen kuntoutustarpeeseen, jonka kasvu alkaa vasta selvitä.

On selvää, että korona vaatii valtion talouden tasapainottamista. Toisaalta yhden järjestäjän vastuulla yritetään parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. Tarvittaessa sote-maakunnalla on mahdollisuus lisärahoitukseen palvelujen turvaamiseksi.

Miten muulta himmeliltä riittää rahaa ja millaiseen kuntoutukseen, saati ennaltaehkäisevään toimintaan? Tämä on maakuntatason iso kysymys, joka toivottavasti saa väkivahvoja eväitä pyöreästä pöydästä, kun luodaan sote-keskuksia.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590