Liity jäseneksi
eAsiointi

Pääkirjoitus 4/21

Kohti työn tuunaamista

Kesäloman koittaessa punnitaan kykyä palautua työelämän haasteista. Lomalle tulisi ohjautua vähitellen, kuten usein opastetaan. Korona-aika on ollut kuitenkin raskas ja koetellut fysioterapeuttien työhyvinvointia – oletpa työntekijä, yksinyrittäjä tai isompi työnantaja.

Unohdetaan hetkeksi fysioterapiaa ohjaavat ulkoiset tekijät ja suunnataan katse sinuun. Voitko itse kehittää työtäsi siten, että se vastaisi paremmin arvojasi, osaamistasi ja innostuksesi kohteita?

Työterveyslaitos julkaisi kesäkuussa Työn imua työtä tuunaamalla -tutkimushankkeen loppuraportin (1). Hankkeessa edistettiin kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia ja -terveyttä verkkovalmennuksena tapahtuvan työn tuunaamisen avulla. Se tarkoittaa työntekijälähtöistä työn ja työolosuhteiden kehittämistä. Tässä tutkimuksessa aihetta tutkittiin ensi kertaa psyykkisen työhyvinvoinnin ohella myös fyysisen terveyden näkökulmasta.

Työhyvinvoinnin mittarina toiminut työn imu vahvistui. Lisäksi valmennuksella näytti olevan suotuisia psykofysiologisia vaikutuksia. Ne näkyivät autonomisen hermoston parasympaattisen haaran eli niin sanotun lepohermoston toiminnassa.

Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnassa. Terveysalan työntekijät eivät olleet tutkimuksessa mukana, koska kunnan terveyspalvelut on ulkoistettu.’

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Piia Seppälän (2) mukaan työn tuunaaminen on kuitenkin sovellettavissa jokaiseen työntekijään ammatista riippumatta. Työn yksilöllisen muokkaamisen idea on, että ihminen itse on työnsä ja työhyvinvointinsa paras asiantuntija.

Hän itse voi pohtia, mikä omassa työssä kuormittaa tai kannattelee ja millaisissa tilanteissa nämä tekijät ilmenevät. Tavoitteena on tasapainottaa kuormittavia ja voimaannuttavia tekijöitä.

Kumouksellinen näkökulma Seppälän mukaan tässä tutkimuksessa on se, ettei enää ajatella, että työhyvinvointia tai -terveyttä aikaansaavat tekijät tulisivat työpaikalla valmiiksi annettuina. Työntekijä voi vaikuttaa itse työoloihinsa ja siten omaan työhyvinvointiinsa ja -terveyteensä. Parhaimmillaan sitä tukee esimerkiksi hyvä esimiestyöskentely, etenkin proaktiivisuuden mahdollistaminen nykyaikaisella johtamisella.’

Jos näin ei tapahdu, omaa työtä voi silti analysoida ja miettiä vaikka yhdessä työkaverin kanssa erilaisia toimintatapoja.’

Tässä numerossa työn tuunaamista käsitellään Marion Karpin, Anu Granbergin ja Ursula Hyrkkäsen artikkelissa. Vaikka näkökulma on fysioterapia-alan yrittäjissä, kirjoittajat lähestyvät aihetta sitä laajemmin. Työyhteisöt ja tiimit voivat yhdessä työtä muotoilemalla edistää työn sujuvuutta ja mielekkyyttä.

Kirjoittajien mukaan työhyvinvoinnin kehittämisessä on kaksi keskeistä asiaa: yksilön mahdollisuudet muotoilla omaa työtään sekä yhteisesti sovitut pelisäännöt ja toimintatavat. He kannustavat työntekijöitä ja työyhteisöjä pysähtymään yksin ja yhdessä tunnistamaan, mihin arjen koetut kuormitustekijät liittyvät. Työtä voi muotoilla eri näkökulmista, ja pienikin muutos voi olla merkittävä.

Työn tuunaamiseen sopii myös aivotutkija, PsM Katri Saarikiven Fysioterapia & Kuntoutus -koulutuspäivillä pitämä esitys stressinhallinnan merkityksestä aivojen hyvinvoinnille. Hän kannustaa tietoiseen metakognitioon eli omien ajatusten havainnointiin. Esimerkiksi mahdollisia kielteisiä ajatusmalleja voi opetella muuttamaan. Saarikivi puhui myös tylsistymisestä, joka parantaa luovaa ongelmanratkaisukykyä. Vaikka sitä voi olla vaikea myydä työnantajalle, voi se olla erinomainen lääke työhyvinvoinnin kehittämiseen koko työyhteisössä.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi