eAsiointi

Uusin numero 5/2020

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Kuuntelevaa keskustelua

Onko fysioterapeutin työ puheviestintää? Liittyykö terveydenhuollon tapaamisiin ja vuorovaikutukseen valtasuhde, joka tulee tiedostaa ja korjata? (s. 64 ja 6)

Moni tämän numeron artikkeleista käsittelee fysioterapiaan liittyvää vuorovaikutusta. Ei ihme, sillä vuorovaikutus terapiatilanteessa on yhä useammin tutkimuksen kohteena. Sen asema ammatillisen tiedon rinnalla on vahvistunut samalla kun menetelmät vuorovaikutuksen tutkimiseen ovat monipuolistuneet.

Syy kiinnostukseen on selvä. Onnistunut kuntoutus on yhteydessä hyvään vuorovaikutukseen. Jokaista kohtaamista leimaa vahvasti sanaton ja sanallinen viestintä. Jos me emme kuuntele ja ymmärrä toista, oleellista tietoa jää piiloon ja kuntoutujan ohjaus ja motivointi jäävät vajaiksi. Myös riski väärinymmärryksiin kasvaa. Sama pätee ammattilaisten keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Usein käytetään sanaa dialogi, mutta suomen kielessä voidaan puhua myös kuuntelevasta keskustelusta. Tätä valaisee hyvin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen teksti. Keskeistä on kunnioitus, kiinnostus ja myötätunto, sillä ne auttavat asiakasta tulemaan kuulluksi. Dialogi on avointa ja suoraa keskustelua, jossa tavoitteena on yhteinen ymmärrys. (1)

Vaara siitä, että kuntoutusta sävyttää asiantuntijakeskeinen lähestymistapa, vaanii jatkuvasti. Sitä ei todellakaan helpota ajanpuute, etäkuntoutus tai vaateet näyttöön perustuvasta kuntoutuksesta, johon usein liittyy mittareita ja kyselyjä. Toisella on luontainen kyky mukauttaa vuorovaikutustaan ihmisen ja tilanteen mukaan, toisen pitää ponnistella enemmän.

Kuten Rutanen ja kumppanit toteavat tässä numerossa, kuntoutusta tukevaa kohtaamista voi harjoitella. Vuorovaikutustaidot tulisi myös huomioida nykyistä paremmin osana fysioterapeuttien ammattitaitoa. (s. 24) Erityinen haaste kuntoutukselle ovat asiat, joista kuntoutujan tai fysioterapeutin voi olla vaikea puhua. Yksi esimerkki tästä on vulvodynia (s. 46). Vaikka vuorovaikutus on ihmisten välistä vastavuoroista keskustelua, se liittyy myös välillisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksistä ja linjauksista tehdään tulkintoja. Ihmiset tekevät.

Mikä on mennyt pieleen, jos koronan aikainen vierailukielto ulotetaan kuntoutusalan ammattilaisiin? Miksi fysioterapiayrittäjiä koskevaa kilpailutusta muutetaan kesken prosessin ja vaaditaan asiaa, jota ei ole edes olemassa? Väitän: vuorovaikutus päätöksistä ja niiden tulkinnasta on ollut vähäistä, ellei olematonta. Isommilta virheiltä vältyttäisiin, jos asioista keskustelevat tasavertaisemmin jo valmisteluvaiheessa ne ihmiset, joita asia koskee. Usein he myös edustavat kuntoutujan hiljaista ääntä.

Fysioterapian opintonsa nyt aloittaneille Jatta Virolainen antaa hyvän vinkin opiskelijaboxissa, joka sopii meille jokaiselle: ”Muista, että muille olet tekojesi lisäksi äänesi ja sanasi…kuuntele itseäsi ja muita.”

(1) www.thl.fi > Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590