Liity jäseneksi
eAsiointi

Pääkirjoitus 6/22

Mukautuvaa moniammatillisuutta

Moniammatillisessa työssä haetaan vastauksia ongelmiin, joita mikään ammattikunta ei pysty ratkaisemaan yksin. Keskeistä on yhteistyöstä saatava hyöty.

Kyse on myös luottamuksesta ja ymmärryksestä toisten osaamista kohtaan – mahdollisimman tasaarvoisesta päätöksenteosta ja jaetusta tavoitteesta asiakkaan parhaaksi.

Miten sinä koet moniammatillisen työn? Vastaukset todennäköisesti vaihtelevat. Toisen kokemus siinä onnistumisessa voi olla eri kuin oma, saati asiakkaan tai johdon.

Jouheva, asiakkaan tarpeeseen mukautuva moniammatillisuus ei ole vieressä tekemistä vaan tietoisesti jaettu toimintatapa. Toisaalla on onnistuttu erinomaisesti asiakkaan näkökulman huomioimisessa ja monitoimijuudessa, toisaalla saatetaan jäädä enemmän retoriikan tasolle.

Tässä numerossa kirjoittajat puhuvat joko moniammatillisuudesta tai monialaisuudesta kuntoutuksen viitekehyksessä. Termejä käytetään synonyymeinä, mutta niillä voidaan viitata hieman eri asioihin kuten monialaisuudella tieteiden tai hallinnonalojen yhteensovittamiseen. Kummassakin kyse on yhteistyöstä.

Moniammatillisuuteen opitaan vähitellen. Siksi oppilaitosten eri ammattialojen yhteiset opetusjaksot ovat tärkeitä työelämän eväitä. Tästä yksi esimerkki on lääketieteen, sosiaalityön ja fysioterapian opiskelijoiden monialaisen kuntoutuksen opintojakso ItäSuomessa.

Kuntoutus on moniulotteinen ilmiö käytännön työelämän näkökulmasta, ja kuntoutussuunnitelman laatiminen yhdessä auttaa hahmottamaan omaa roolia ja tehtävää kuntoutumisprosessin tukemisessa, kirjoittajat toteavat.

Myös ammattiliitoilla on tärkeä asema. Ne edustavat kentällä yhteistyötä tekeviä ammattilaisia ja osallistuvat monin tavoin ammatti-identiteetin luomiseen.

Ne voivat vahvistaa vanhoja, hierarkkisia rakenteita tai edistää vuoropuhelua, joka osaltaan kehittää moniammatillisuutta tukevaa työkulttuuria uusilla hyvinvointialueilla.

Mikään ei saisi olla valmiiksi itsestään selvää, kun tähdätään asiakkaan parhaaseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tähän numeroon Fysioterapia-lehti haastatteli kolmen ammattiliiton puheenjohtajaa. He pohtivat terveyspalvelujen johtamista, kuntoutusta ja moniammatillisuuden kehittämistä.

Vastaajat eivät nähneet toistensa vastauksia ennalta, mutta keskustelua on tärkeää jatkaa liitoissa ja hyvinvointialueilla näitä ammattialoja laajemmalla joukolla.

Erikoissairaanhoidon päivystyksestä on jo hyviä esimerkkejä siitä, mitä lisää fysioterapian suoravastaanotto tuo siellä moniammatilliseen työhön. Toisaalta ennakkoluulot, jopa epäluottamus, fysioterapeuttien ammattitaitoa kohtaan vaikeuttavat fysioterapian suoravastaanoton jalkauttamista, kirjoittavat summaavat.

Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli puolestaan kuvaa, miten sektorit ylittävä moniammatillinen malli tukee työkykyä. Kuten kirjoittajat toteavat, tämä valtiovarainministeriön rahoittama hanke on kustannusvaikuttava tapa integroida työterveyshuolto julkiseen sotejärjestelmään.

Kysymys ei ole vain säästöistä vaan tuottavuuden kasvusta. Vieläpä sen sektorin avulla, joka jäi soteuudistuksen ulkopuolelle.

Avarakatseisuus uuden kynnyksellä on tärkeää moniammatillisuuden kehittämiseksi. Sitä tutkimalla saadaan myös kaivattua tietoa kustannusvaikuttavista toiminnoista, jotka vievät kohti asiakkaan ja yhteiskunnan parasta.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi