eAsiointi

Uusin numero 7/2019

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Tiede vs. ihmisoikeudet

Suomen Fysioterapeuttien edustajisto teki merkittävän linjauksen marraskuussa. Liitto ei lähetä virallista edustusta Arabiemiraattien Dubaihin, jossa järjestetään Fysioterapeuttien maailmanjärjestö WCPT:n tieteellinen kongressi vuonna 2021.

Saman päätöksen on jo tehnyt Tanska, Norja, Uusi-Seelanti ja Britannia. Viitteitä on siitä, että näin tulee menettelemään moni muu maa. Ruotsi linjaa osallistumisensa ensi vuonna.

WCPT:n hallituksen päätös lienee järjestön historian yksi eniten puhuttaneista asioista maailmanlaajuisesti. Reaktioiden taustalla ovat ihmisoikeudet, työvoiman heikko kohtelu sekä naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet Arabiemiraateissa.

Toisaalta on pohdittu, onko oikein, että WCPT:n hallituksen päätöksen boikotointi osuu tutkijoihin. Heille maailmanjärjestön kahden vuoden välein järjestettävä tieteellinen kongressi on tärkeä foorumi esitellä omaa tutkimustaan. Muitakin toki on, kuten edustajiston tutkijataustaiset edustajat totesivat.

Oleellista on keskustella. Myös WCPT:n puheenjohtaja Emma Stokes on sittemmin todennut, että päätökseen liittyy haasteita. Toisaalta kongressien keskittäminen pohjoiselle pallonpuoliskolle ei hänen mielestään edusta monimuotoista globaalia organisaatiota.

Onko tiede irrallinen asia toimista, joilla otetaan kantaa ihmisoikeuksiin? Helpointa on vastata konkretian kautta. Ei ole, koska tieteellisestä kongressista vastaa fysioterapeuttien oma maailmanjärjestö, jonka jäsenmaat keskustelevat. Haasteellisemmaksi asia tulee kysymällä: mitä tekevät yksittäiset tutkijat tai tutkijaryhmät?

Eettisissä asioissa on harvemmin yksioikoisia vastauksia. Avoimeen tieteeseen kuuluu kuitenkin kaksi keskeistä arvoa: läpinäkyvyys ja avoimuus. Tällä ei viitata vain tutkimusmenetelmiin vaan esimerkiksi ristiriitaan, miten vertaisarvioidut artikkelit ovat vain harvojen luettavissa. Tiede on ikään kuin arvo sinänsä. Sen tulee olla kaikkien saavutettavissa.

Tieteeseen liittyy keskeisesti myös vastuullisuus. Entä raportointiin, jos se tapahtuu ihmisoikeuksia loukkaavassa maassa? Kysyin tätä muun muassa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin ja Suomen tiedeakatemiain edustajilta. Kummassakin asiaa pidettiin tärkeänä, vaikka TENKin ensisijainen tehtävä liittyy tutkimusetiikkaan ja väärinkäytösten ehkäisemiseen. Asiaa käsiteltäneen molemmissa sen merkityksen ja yleisyyden vuoksi, mutta suosituksia aiheesta ei ole.

Parhaimmillaan tieteellinen yhteistyö voi tukea haasteellisen maan puristuksissa olevaa tutkijayhteisöä ja edistää maan oloja. Ikävimmillään kongressin avaa valtion edustaja, joka retorisesti kertoo myönteisesti maan oloista, vaikka ihmisoikeuksissa olisi ongelmia. Olenko silloin näytelmän osallinen? Tutkija voi löytää itsensä vahingossa eettisten kysymysten keskeltä.

Jäsenmaiden reaktiot puhuvat sen puolesta, ettei tutkimusta voi erottaa omaksi saarekkeekseen. Väistämättä jokainen tutkija joutuu puntaroimaan tutkimuksen ja siitä raportoimisen suhdetta, olipa hänen ratkaisunsa mikä tahansa.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590

Jäsenkysely 2019

Lue lisää