eAsiointi

Uusin numero 1/2020

» Katso uusimman lehden sisällysluettelo tästä
» Lue sähköinen lehti (kirjautumisohje alla)

Pääkirjoitus

Ennaltaehkäisevää toimintakykyä

Missä kohdin elämänkaarta aletaan luontaisesti katsoa enemmän sairauksia kuin niiden ennaltaehkäisyä?

Tätä huomaan pohtivani usein. Monessa kunnassa toteutetaan erilaisia vapaaehtoisuuteen liittyviä palveluja, ja ikääntyneiden toimintakyvynedistäminen on keskeisesti mukana sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa ja vanhuspalvelulaissa. Monia muitakin toimia toki on.

Pohdinta on silti paikallaan. Keskitytäänkö edelleen liikaa ikääntyneiden sairauksien hoitoon, vaikka niiden – tai mahdollisten uusien sairauksien – ennaltaehkäisy voisi tuoda paitsi toimintakykyä myös säästöjä?

Toimintakyky kattaa henkilön fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset edellytykset, jotta hän selviytyy itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä elämän jokapäiväisistä toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Unohtamatta esteettömyyttä, asenteita, apuvälineitä, toisen henkilön apua ja ICF-luokitusta.

Tartun ilmaisuun ”siinä ympäristössä, jossa hän elää”. Ikääntyneellä tuo ympäristö voi olla oma koti, palvelutalo tai tapaturman myötä väliaikaisesti sairaala ja arki sen jälkeen kotona. Eri tilanteissa toimintakyvyn tukemisessa on omat haasteensa. Toisinaan painottuu liikunta, toisinaan tavoitteellisempi kuntoutus.

Oleellista ikääntyvien ja yhteiskunnan kannalta olisi, että liikunta auttaa kunnon ylläpitämisessä ja kuntouttaviin toimiin ryhdytään tarvittaessa. Kaivataan lisää hankkeita ja tutkimuksia, jotka syventävät tutkimustietoa kehitystoimien perustaksi. Niistä tässä muutama.

Yksi uusimmista on UKK-instituutin liikunta ja liikkuminen (IKLI) -väestötutkimus. Siinä selvitetään yli 75-vuotiaiden liikkumista, paikallaanoloa ja unta. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kotona asuviin, toisessa vaiheessa mitataan koti- ja hoivapalveluiden asukkaiden liikkumista.

TtT Sinikka Lotvosen väitös palvelutaloon muuttaneiden toimintakyvyn muutoksista toi selvästi esille, miten tarpeellista on edistää asukkaiden fyysistä toimintakykyä, sen arviointia sekä yksilöllistä liikuntaneuvontaa (Fysioterapia 7/2019).

Tässä numerossa perehdytään TtM Sira Salon pro gradu -tutkielmaan, joka linkittyy laajempaan interventiotutkimukseen. Tutkielmassa selvitettiin kotona asuvien iäkkäiden kognitiivisen toiminnanohjauksen ja liikkumiskyvyn välistä yhteyttä sairaalajakson jälkeen. Tulosten mukaan sairaalasta kotiutuneiden ikääntyneiden toiminnanohjaus on yhteydessä heikompaan liikkumiskykyyn ja kuntoutumiseen. Toisaalta tiedetään, että liikuntaharjoittelulla voidaan vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin.

Tartun toimintakyvyn määritelmästä toiseenkin sanaan: asenteet. Jos 90-vuotias appiukkoni puhuu metsätöistä keinona ylläpitää kuntoaan, saman liikuntaa suosivan asenteen soisi yleistyvän myös ikääntyvien palveluissa. Kuntouttava työote ei riitä. Systemaattisesta liikuntaneuvonnasta on jo paljon tietoa.

Ennaltaehkäisevä toimintakyky kaipaa metsän näkemistä puilta – ei metsän tai ihmisten kaatumista niiden huonon kunnon vuoksi.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi

 

Sähköinen lehti ja arkisto

Liiton jäsenet voivat lukea Fysioterapia-lehden myös sähköisenä Lukusali-palvelussa. Arkistosta löydät myös aiemmat numerot kahden vuoden ajalta.

Kirjautumisosoite: www.lukusali.fi
Käyttäjätunnus: oma sukunimi kokonaan ISOIN kirjaimin
Salasana: oma jäsennumero

Kirjautumisen jälkeen Fysioterapia-lehti löyty valikosta ”Terveys”.

Ongelmatilanteissa:
toimisto@suomenfysioterapeutit.fi, p. 0207 199 590

Jäsenkysely 2019

Lue lisää