Tuhoon tuomittu TOIMIA?
kansallisesti yhtenäinen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi onnahtelee pahasti. TOIMIA-verkoston moniammatillisesti tuotetut suositukset uhkaavat hautautua vuoden päättyessä, jos työlle ei löydy jatkajaa ja TOIMIA-tietokanta suljetaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koordinoinut TOIMIA-verkoston toimintaa ja sisällöntuotantoa pitkään. Muutosneuvottelujen myötä tehty päätös lakkauttaa verkosto herättää kysymyksiä suhteessa THL:n laki säätei siin tehtäviin: sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen sekä asian tuntijatuen tuottamiseen terveys- ja hyvinvointialan toimijoille.
Merkittävästä säästöstä ei voinut ollut kyse. TOIMIA-verkoston työ on perustunut poikkeuksellisen laajaan vapaaehtoisuuteen. Mukana on ollut noin sata asiantuntijaa 40 organisaatiosta, ja THL:n koordinoiva toimitus on koostunut vain 1–2 henkilöstä.
Vaikutukset ovat sitä vastoin olleet huomattavat. TOIMIA on koonnut yli sadan toimintakykymittarin perustiedot ja soveltuvuusarviot sekä kymmeniä suosituksia niiden käytöstä Terveysportin TOIMIA-tietokantaan. Tietokantaa ovat hyödyntäneet laajasti hyvinvointialueet, sote ammattilaiset, oppilaitokset, tutkijat ja järjestöt, ja siellä on vierailtu yli 300 000 kertaa vuodessa.
Oliko siis mahdotonta löytää säästökeinoja, joiden haitat olisivat olleet pienemmät kuin TOIMIAn lakkauttamisen seuraukset? Ne nimittäin ovat vakavia. Ilman kansallisesti yhtenäistä ja asiantuntevaa ohjausta toimintakyvyn mittaamisessa terveydenhuollon vaikuttavuus todennäköisesti heikkenee. Samalla vaarantuu kansalaisten yhdenvertaisuus. Jos hyvinvointialueet toimivat toisistaan irrallaan ja käyttävät keskenään erilaisia, pätevyydeltään vaihtelevia mittareita, vertailukelpoisuus katoaa ja eriarvoisuus kasvaa.
Toimintakyky on keskeinen tavoite ja tulosmittari ehkäisevässä työssä, perusterveydenhuollossa ja kuntoutuksessa. Interventioiden vaikutuksia ei voida arvioida luotettavasti ilman päteviä ja tarkoituksenmukaisia mittareita – eikä niiden valintaa voi jättää sattuman tai paikallisten resurssien varaan.
Nyt on todellinen riski paluusta aikaan, jolloin toimintakyvyn arviointi perus tui yksittäisten ammattilaisten omiin käytäntöihin. TOIMIAn suositukset on kopioitu talteen Julkariin, mutta löydetäänkö niitä sieltä? Lisäksi kasvava ongelma on sisällön vanheneminen, kun suosituksia ei päivitetä.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä on todettu, että toimintakykyasiaa selvitetään THL:ssä vuosien 2025–2026 aikana.Suunnittelussa on mittaritiedon jakelualusta, joka mahdollistaa mittareiden teknisen käyttöönoton sähköisissä asiakas tieto järjestelmissä. Tämä ei kuitenkaan takaa niiden pätevyyttä. Tällä hetkellä ministeriö on ohjeistanut panostamaan yhden yleisen kansallisen vointimittarin käyttöönottoon terveydenhuollossa, mutta siihen kuluu vielä runsaasti aikaa.
TOIMIAn kaltaisen toiminnan siirtäminen hyvinvointialueiden vastuulle ei ole realistinen vaihtoehto. Alueilla on jo ennestään merkittäviä resurssipaineita, ja erityisosaamista vaativan uuden toiminnon käynnistäminen on haastavaa.
Ilman kansallista koordinaatiota menetetään juuri se yhdenmukaisuus ja vertailtavuus, jota sote-uudistuksella on pyritty vahvistamaan. Samalla murenee järjestelmä, jonka tehtävänä oli tukea sote-järjestelmän kustannus- ja hyvinvointi vaikuttavaa ohjaamista. Kuka huolehtii toimintakyvyn mittaamisen kansallisesta kehittämisestä nyt ja tulevaisuudessa?
Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi
