Pääkirjoitus 6/25

Tarvitaan selkeitä hoitopolkuja

Tätä teemaa ideoidessani en voinut tietää, että seuraisin syksyllä läheiseni kuntoutumista sydänosastolla vietettyjen vuorokausien jälkeen Mieleeni on jäänyt se, miten yksin hän jäi kuntoutumisensa kanssa osastolla saadun tuen jälkeen. Moni kysymys konkretisoitui vasta arjessa, eikä hän ollut varma, miten edetä.

Kuten professori Arto Hautala toteaa tässä liikunnallisen sydänkuntoutuksen teemanumerossa, valitettavan usein terveydenhuoltojärjestelmässä vastuu kuntoutuksesta jää potilaan oman aktiivisuuden varaan, ja vaikuttavaksi todettu sydänkuntoutus jää toteutumatta.

Keskeiseksi asiaksi nousee kuntoutussuunnitelma, joka monelta puuttuu tai on puutteellinen. Lääkärin vastuulla on sen kirjaaminen, mutta se edellyttää ymmärrystä liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikutuksista toiminta kykyyn, fysioterapeuttien roolista ja potilasryhmistä, jotka kuntoutuksesta hyötyvät, kuvailee TtM Renja Karhunen.

Tipahdukset erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliin voisivat Karhusen mukaan vähentyä selkeillä toimintamalleilla, joissa kuntoutus integroitaisiin alueellisiin hoitoketjuihin. Vaikka niiden päivittäminen on työlästä, yhtenäiset käytännöt helpottaisivat ohjautumista liikunnalliseen sydän kuntoutukseen ja vähentäisivät eriarvoisuutta.

Onneksi hyviä toimintamalleja on olemassa. Yksi niistä löytyy Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Liikunta on kytketty alusta lähtien osaksi sepelvaltimopotilaan hoitopolkua, ja siihen kuulu vat Sydänsairaala Novassa kehitetty etähoitopalvelu OmaSydän ja ohjauspoliklinikka. Novassa sydänpotilas saa suunnitelman seurantakäynneistä. Jos erikoissairaanhoitoa ei tarvita, kuntoutus jatkuu terveyskeskuksen fysioterapiassa. Tarvittaessa ovi on auki sairaalan fysioterapeutille tai kuntosaliryhmään, jos omatoimisessa harjoittelussa on edelleen haasteita.

Keskeistä on TtM Laura Reinilän mukaan ohjauksen oikea-aikaisuus, jotta sen vaikuttavuus on suurinta. Viivästynyt ohjaus voi johtaa liikkumisen välttelyyn, pelkoihin ja fyysisen suorituskyvyn laskuun. Yksilön etu on myös yhteiskunnan etu. Professori Hautala viittaa vuoden 2021 Cochrane-katsaukseen, jossa liikunnallisen sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuus on kuvattu. Suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että sydänkuntoutusta saaneiden terveydenhuoltomenoissa saavutettiin 37 prosentin säästöt. Tämä tarkoittaa jopa 22 miljoonan euron säästöpotentiaalia.

Juuri tällaista tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Siksi lokakuinen uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereiden säästöistä on huolestuttava. Rekisterit ovat keskeinen väline sotepalveluiden laadun ja vaikuttavuuden seurantaan. Arvio sepelvaltimotautipotilaan hoidon vaikuttavuudesta ei saa jäädä leikkaussaliin tai muutoin sairaalan sisälle. Näkökulman on ulotuttava hoidon ja kuntoutuksen jatkumoon.

Tätä toivottavasti tarkoitetaan, kun laaturekistereiden säästöjen ohella kerrotaan toimista kehittää kansallisen vaikuttavuustiedon kokonaisuutta. Potilaiden yleiset ja sairauskohtaiset vointimittarit ovat siihen hyvä alku.

Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi