Suomen Fysioterapeutit kaipaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen ennaltaehkäisevämpää otetta. Sen tärkeydestä on puhuttu jo pitkään, mutta toimintaan ei ole kohdennettu riittäviä resursseja. Liitto nosti asian esiin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ensimmäiseen lakipakettiin liittyvässä lausunnossaan.
–Sote-palveluiden kääntäminen kohti ennaltaehkäisevää painotusta vaatii rohkeita investointeja terveyden edistämiseen, liikunnan ja ravitsemuksen tukemiseen, sekä päihteiden käytön kohtuullistamiseen, painottaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
–Lisäksi toimintakykyä ylläpitäviä kuntoutuspalveluja tulee kehittää, työkykyä tukevia palveluja vahvistaa ja moniammatillista osaamista hyödyntää aiempaa tehokkaammin, hän jatkaa.
Sote-kustannukset tulevat kasvamaan paitsi väestön ikääntymisen vuoksi, myös siksi, että työikäinen väestö voi aiempaa huonommin ja lasten ja nuorten terveys uhkaa kääntyä laskuun mm. vähäisen fyysisen aktiivisuuden vuoksi. Lisääntyvät tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveyden ongelmat vaativat uudenlaisia sote-alan toimia. Terveyttä edistäviin palveluihin ja kuntoutukseen on panostettava huomattavasti aiempaa vahvemmin. Tähän tarvitaan korvamerkitty rahoitus.
Suomen Fysioterapeutit vaatii kuntoutusjärjestelmän uudistamisen selkeämpää näkymistä tulevassa sote-uudistuksessa. Kuntoutuksen kokonaisuudistus on parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen tavoitteena on yhdenvertainen, oikea-aikainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään.
–Nyt lausuntokierroksella olleessa ensimmäisessä sote-uudistuksen lakipaketissa tätä ei ole huomioitu lainkaan, Mäkinen huomauttaa.
–Esimerkiksi lakia Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ei ole avattu, eikä ehdotuksesta käy ilmi, mikä Kelan rooli uudessa sote-järjestelmässä olisi. Mikäli kuntoutuksen eri osa-alueet järjestetään uudistuksen jälkeen edelleen hajanaisesti, niiden tosiasiallinen integraatio ei toteudu.
Kuntoutusjärjestelmän uudistaminen tulee toteuttaa osana sote-uudistusta. Näin kuntoutuspalvelut on mahdollista yhdistää toimivaksi osaksi sote-palveluita ja samalla kuntoutusjärjestelmää vaivaava osaoptimointi sekä muut monikanavarahoituksen ongelmat saadaan korjattua. Myös Kelan roolia kuntoutuspalveluiden tuottajana tulee arvioida uudelleen.
–Sote-palveluiden nykyinen rahoitusmalli on vahvasti sairastavuuteen perustuvaa, eikä kannusta kuntia panostamaan ennaltaehkäisevään työhön, Mäkinen toteaa.
Tarpeeseen nähden riittämättömän rahoituksen vuoksi yksittäiselle kunnalle on nykyisissä sairaanhoitopiireissä taloudellisesti kannattavaa siirtää perusterveydenhuollon asiakkaita erikoissairaanhoitoon, jonka kustannukset jyvitetään kaikille jäsenkunnille. Tämä heikentää perusterveydenhuoltoa.
Sote-uudistuksessa maakunnat vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollosta ja kunnat terveyttä edistävästä toiminnasta. Lisäksi maakunnilla olisi velvollisuus osaltaan toteuttaa terveyttä edistäviä palveluita. Vaikka malli on askel oikeaan suuntaan, se ei silti takaa terveyden edistämiseen riittäviä kannustimia.
–Mikäli peruspalveluiden rahoitus jätetään jatkossakin vajaaksi, ennaltaehkäisevä toiminta ei voi saada riittäviä resursseja, koska akuutti ja henkeä pelastava hoito on rahoituksessa aina ensisijainen, Mäkinen summaa.
Maakunnat asetetaan uudistuksessa samaan tilanteeseen, jossa kunnat nyt ovat: rahoitus on jo lähtökohtaisesti alimitoitettu tarpeeseen nähden. Maakunnat pystyvät esitetyllä rahoitusmallilla todennäköisesti huolehtimaan kiireellisistä ja kalliista sote-palveluista aiempaa paremmin, mutta malli ei kannusta kokonaiskustannusten vähentämiseen. Tähän tarvitaan terveyden edistämisen kehittämistä ja huomattavasti aiempaa vahvempia toiminta- ja työkykyä tukevia kuntoutuspalveluita.
Nykyinen sote-esitys ei luo riittäviä edellytyksiä resurssien kohdentamiseen ennaltaehkäisevään toimintaan. Esityksessä maakuntien rahoituksesta ainoastaan yksi prosentti kohdentuu terveyden edistämiseen, eikä kuntien voimavarojen lisäämistä tältä osin ole huomioitu. Sote-ammattilaisten siirtyessä maakuntiin töihin, ei kuntiin jää riittävästi terveyden edistämisen osaamista.
Maakunnilla ei tulisi olla täyttä autonomiaa saamansa rahoituksen käytöstä, vaan se tulisi korvamerkitysti kohdentaa siten, että ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen rahoitus tosiasiallisesti riittäisi paitsi näiden palvelujen tuottamiseen, myös niiden kehittämiseen. Kuntoutuksen rahoituksen tasoa on pirstaleisen nykyjärjestelmän vuoksi vaikea arvioida, joten uudistuksessa tulisi lähteä sitä, että koko kuntoutusjärjestelmä uudistetaan ja samalla luodaan tarvittava järjestelmä maakunnan väestön kuntoutustarpeen ja kuntoutuksen kustannusten arvioimiseksi.
Hallituksen tämänhetkinen esitys ei turvaa sote-palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Palvelujen keskittäminen vahvasti julkisen sektorin toimijoiden varaan uhkaa näivettää sote-alan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajaverkoston.
–Suomessa on esimerkiksi fysioterapian osalta erittäin korkeatasoinen ja maantieteellisesti kattava yksityisten pk-yritysten ja ammatinharjoittajien muodostama palveluntuottajaverkosto, jonka toimintaedellytyksiä nykyinen sote-uudistusesitys ei turvaa riittävästi, sanoo Mäkinen.
Nykyisessä esityksessä maakuntia on liian monta, ja kuten esityksessäkin on todettu, osa maakunnista ei välttämättä pysty turvaamaan palveluja alueellaan ilman yhteistyötä toisten maakuntien kanssa. Maakuntien määrää tulisi vähentää, julkista hankintaosaamista kehittää ja hyödyntää alueellisessa palvelutuotannossa selvästi vahvemmin pk-yrityksiä ja kolmatta sektoria.
Lue myös:
Sote-uudistus ei saa uhata kuntoutusalan henkilöstön tai palveluntuottajien asemaa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ensimmäinen lakipaketti oli lausuntokierroksella syyskuuhun 2020 asti. Määräaikaan mennessä uudistusta kommentoivia lausuntoja jätettiin yli 800 kappaletta. Suomen Fysioterapeuttien lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan lausuntopalvelusta (www.lausuntopalvelu.fi).
