Tällä sivulla seurataan fysioterapeuttien työmarkkinatilannetta. Oheisesta kartasta näet maakunnittain fysioterapian avoimet työpaikat, työttömät työnhakijat, kaikki työnhakijat sekä työnhakijat yhtä työpaikkaa kohden (suhdeluku). Jos suhdeluku on alle yhden, tarkoittaa se että työnhakijoita on vähemmän kuin vapaita työpaikkoja, eli työntekijöistä on pulaa. Jos suhdeluku on yli yhden, tarkoittaa se että työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja, eli työpaikoista on pulaa. Vaihda karttanäkymää pudotusvalikosta (piilota näkymä kartan oikeasta alakulmasta). Jos maakunnan kohdalla ei ole tietoja, niitä ei ole ollut saatavilla.
Maaliskuu 2024
Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, mutta väheni muissa maakunnissa. Merkittävin pudotus avoimissa työpaikoissa nähtiin Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Eniten pulaa työpaikoista on edelleen Pohjois-Pohjanmaalla, jossa yhtä työpaikkaa kohden oli 11 työtöntä työnhakijaa. Keski-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaalla tilanne on myös hankala, siellä työttömiä on 3-5 yhtä avointa työpaikkaa kohden. Eniten avoimia työpaikkoja oli tuttuun tapaan Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa avoimia työpaikkoja oli edelleen reilusti.
Työntekijöistä on pulaa Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Satakunnassa on puolestaan kovaa kilpailua työpaikoista. Maaliskuun tietoja ei saatu Etelä-Karjalasta, Keski-Pohjanmaalta ja Kainuusta.
Työttömien työnhakijoiden määrä kasvanut erittäin voimakkaasti Satakunnassa ja lievää kasvua on useissa maakunnissa. Työttömyys on vähentynyt Pohjois- ja Etelä-Savossa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Kilpailu työpaikoista on kiristynyt Etelä-Savoa ja Keski-Suomea lukuun ottamatta koko Suomessa.
Lukumäärällisesti eniten työttömiä on edelleen Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Työttömyys keskittyy suuriin kaupunkeihin. Helsingissä kokoaikaisesti työttömänä oli joulukuun lopussa 48 fysioterapeuttia, Oulussa 41, Tampereella 28, Jyväskylässä 23, Espoossa 17, Turussa 12, Joensuussa 12, Rovaniemellä 10, Lappeenrannassa 9, Kuopiossa 9, Vantaalla 8, Porissa 7, Lahdessa 6, Siilinjärvellä 5 ja ja Vantaalla 9, Mikkelissä 5. Kuudessakymmenessäneljässä muussa kunnassa oli pieni määrä (1-3) työttömiä fysioterapeutteja. Maaliskuussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 29 fysioterapeuttia ja osittain lomautettuna 18. Lomautusten määrä on kolminkertaistunut helmikuuhun verrattuna.
Kaikkiaan maaliskuussa 2024 koko suomessa oli 436 työtöntä fysioterapeuttia ja 210 avointa työpaikkaa.
Tiedot päivitetty 24.4.2024
Seuraava päivitys 22.5.2024
Työnvälitystilastojen julkaisuaikataulun löydät täältä ja viimeisimmät tilastot täältä ja täältä. Tutustu myös Ammattibarometrin tietoihin täältä.
Työntekijöitä haetaan myös sosiaalisen median erilaisissa ammattilaisryhmissä.
Työttömiksi työnhakijoiksi kirjautuneiden fysioterapeuttien määrä on lähes koko 2010-luvun ollut selvästi korkeampi kuin avoinna olevien työpaikkojen määrä. Koronapandemian aiheuttaman voimakkaan, mutta lyhyeksi jääneen lomautusbuumin jälkeen työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen määrät ovat kuitenkin lähentyneet toisiaan. Keväällä 2022 avoimien työpaikkojen määrä oli huhti- ja toukokuussa työttömien määrää suurempi, ensimmäistä kertaa yli viiteentoista vuoteen.1
Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat 01/2006 alkaen1
Avoimet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa julkiselle sektorille. Vuosien 2010 ja 2021 aikana julkisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet 29 prosenttia. Yksityisellä sektorilla työpaikkojen määrä kasvoi vuoteen 2018 sakkaa, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun palaten lähes vuoden 2010-tasolle. Fysioterapia-alan yritysten toimipaikat ovat vähentyneet vuosien 2010 ja 2021 välillä neljä prosenttia, vaikka yrittäjien määrä on lisääntynyt kymmenellä prosentilla.
Työssä palkansaajana ja yrittäjänä toimivat fysioterapeutit vuosina 2010–20212, yritysten lukumäärä, toimipisteet ja henkilöstö henkilötyövuosina (HTV) vuosina 2013–20213
Fysioterapia-alan pk-yritysten työllistämisen edellytykset ovat heikentyneet 2010-luvulla. Yritysten määrä on vuosien 2013 ja 2021 välillä vähentynyt kymmenellä prosentilla3. Vuonna 2022 Suomessa toimi 2 981 fysioterapia-yritystä, joiden liikevaihto oli hieman alle 300 miljoonaa euroa ja palkkasumma noin 70 miljoonaa euroa3.
Dramaattisin muutos on tapahtunut fysioterapia-alan yritysten työntekijämäärissä, jotka ovat romahtaneet vuosien 2013 ja 2022 välillä. Laskua on 26 prosenttia. Yksityisen sektorin palkansaajien ja toisaalta myös yrittäjien määrän maltillisempi vähentyminen kertovat fysioterapeuttien työllistyvän aiempaa enemmän lääkärikeskuksiin tai muihin moniammatillisiin yritysyksiköihin, joko ammatinharjoittajana tai palkansaajana.
[1] Tilastokeskuksen StatFin tietokanta. 12tu — Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammattiryhmän mukaan maakunnittain kk:n aikana (1371), 2006M01-2023M12
[2] Tilastokeskuksen StatFin tietokanta. 115q — Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1–5), ammattiaseman, sukupuolen ja vuoden mukaan, 2010–2021. Tarkennettu tietopyyntö.
[3] Tilastokeskuksen StatFin tietokanta ja arkistotietokanta. 11d5 — Yritykset toimialoittain (yritysyksikkö), 2017–2020 & 11qc — Yritykset toimialoittain, 2013-2021.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
