17/04/2018

Siisti ja tilava 7 neliön terapiatila?

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen kriteerit ja perusteet hämmentävät. – Kilpailutuksessa ja palvelukuvauksessa on nostettu esiin valinnan vapauden ja laadun merkitys, mutta tilojen suhteen kriteerit ovat vähintäänkin erikoiset, hämmästelee Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen ja jatkaa, että asiakkaille ratkaisevaa on varmasti hoidon laatu.

Radikaalisti muuttuneessa kuntoutuksen kilpailutuksen painotuksissa ja kriteereissä Kela on nyt osoittanut fysioterapiayrittäjiä sormella: Ovatko yrittäjät mahdollisesti investoineet terapian laatua lisääviä välineitä lisäpisteiden toivossa pärjätäkseen kilpailutuksessa?

– Jos tietynlaiset tilat ja välineet ovat lisäpisteiden arvoisia, yrittäjän kannattaa niitä toki suosia. Eihän lisäpisteitä anneta asioista, jotka eivät lisää terapian laatua, huomauttaa Tiina Mäkinen.

Kilpailutuksessa epäselviä kriteereitä

Kelan aiemmissa kilpailutuksissa on kartoitettu kattavasti esimerkiksi terapiatilojen esteetöntä kulkua ja inva-wc:n tarpeellisuutta. Nyt on määritelty vain minimitila, johon kuuluvat 7 neliön huone, odotustila ja wc. Lisäpisteitä saa, jos on ft-kuntosali ja / tai lht-sali (lääkinnällinen harjoitusterapia).

Tiina Mäkisen mukaan kilpailutukseen osallistuvat terapeutit puntaroivat epäselviä termejä, kuten ft-kuntosali. Epäselvää on myös, mitä kaikkea lht-sali pitää sisällään? – Olisi kaikkien kannalta hyvä, jos termien tarkoitus olisi ns. aukikirjoitettu.
Kilpailutuksessa määritellään myös, että tilojen tulee olla siistit, tilavat ja turvalliset. Tilojen on sovelluttava vaikeavammaisille kuntoutujille. Samaan aikaan on todettu, että 7 neliötä on riittävä.

– Kilpailutusmateriaalissa eikä palvelukuvauksessa määritellä ft-salin tai lht-salin suhteen mitään. Ei ole siis mikään ihme, jos joku kilpailutukseen osallistuva toteaa, että 7 neliön tilassa on harjoitussali.

Määrittelyissä on selvä ristiriita, huomauttaa Mäkinen ja jatkaa, että tiloilla on suuri merkitys terapian laadussa: Tilojen tarkoituksenmukainen koko ja välineet ovat täysin riippuvaisia asiakkaiden tarpeista.

– Esimerkiksi vauvan terapiassa pienempikin tila riittää. Motorisia taitoja harjoittelevalle leikki-ikäiselle lapselle neliöitä ja välineitä tarvitaan monesti jo paljon enemmän. Jos terapiassa harjoitellaan esimerkiksi kävelyä, tarvitaan neliöitä vielä enemmän.

– Haluaako Kela ohjata uusia toimijoita niin, että tilojen tarkoituksenmukaisuuden sijaan hinta painetaan mahdollisimman alas pienen ja ahtaan tilan avulla?

Onko kysymys kiireestä?

Vaikeavammaisten kuntoutukseen erikoistuneet fysioterapeutit eivät useinkaan kuntouta itsemaksavia asiakkaita. Kela kustantaakin tällä hetkellä ison osan vaikeavammaisten kuntoutuksesta.

Jos vaikeavammaisten kuntoutukseen erikoistuneet yrittäjät eivät saa sopimusta Kelan kanssa, tarkoittaa se usein yrittäjän elinkeinon loppumista. Siksi palvelukuvaukset, kilpailutuksen kriteerit ja pisteytykset ovat ”elämän ja kuoleman kysymyksiä”.

– Tuntuu siltä kuin näitä kilpailutuksen kriteereitä ja painotuksia olisi tehty kiireellä. Kelahan oli valmistautunut kilpailutuksessa terapeuttien rekisteröitymismenettelyyn. Nyt oli ensimmäistä kertaa tarkoitus nimenomaan vaatia tätä menettelyä yrittäjiltä ja tämä oli alustavissa keskusteluissa suurin muutos kilpailutuksessa, ihmettelee Mäkinen.

Lisätietoja: puheenjohtaja Tiina Mäkinen, puh. +358405077382