Yleistä lehdestä

Fysioterapia-lehti julkaisee fysioterapiaan ja kuntoutukseen liittyviä alkuperäistutkimuksia, katsauksia ja artikkeleita sekä pyydettyjä vakiopalstoja, kuten kolumneja ja tieteellisiä katsauksia. Lehteä julkaisee Suomen Fysioterapeutit.

Lehden tavoite on tarjota ajankohtaista, luotettavaa ja fysioterapeutin ammattitaitoa tukevaa tietoa. Keskeisiä aiheita ovat alan uusin tutkimustieto, kuntoutus, liikunta, terveydenhuolto ja sairauksien ennaltaehkäisy. Myös ammattilaisen oma ääni kuuluu lehdessä monin eri tavoin.

Kun pohdit artikkelin kirjoittamista, tutustu lehden aiempiin numeroihin esimerkiksi kirjastossa.

Aineiston lähettäminen

Julkaistavaksi tarjottavan artikkelin voi lähettää suoraan päätoimittajalle saija.suominen@suomenfysioterapeutit.fi.

Kirjoitusohjeet

Tässä esitetyt ohjeet ovat yleisiä ja ne koskevat lehden keskiosassa julkaistavia pidempiä artikkeleita. Jos teet käsikirjoitusta vertaisarvioitavasta artikkelista, otathan yhteyttä päätoimittajaan.

Lehdelle tarjottavan artikkelin keskimääräinen pituus on 13 000 merkkiä välilyönteineen. AMK-opinnäytetöissä se on 10 000 välilyönteineen. Merkkimäärä ei sisällä kirjallisuusluetteloa, englanniksi käännettävää tiivistelmää eikä taulukoita tai kuvioita.

Kielen tulee olla mahdollisimman hyvää suomea. Lyhenteet kirjoitetaan pääsääntöisesti auki. Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa voidaan poikkeuksellisesti käyttää lyhennettä ym. kuvaamaan tutkijaa työryhmineen (Phillips ym.), jos referoitavia työryhmiä mainitaan tekstissä useita.

Tieteellinen artikkeli mukailee IMRAD-rakennetta. Poikkeuksena tästä on kirjoittajien nimien, tiivistelmän ja otsikon järjestys, mikä johtuu lehden taittoprosessista.

Tekstitiedoston rakenne noudattaa tässä mainittua järjestystä:

• kirjoittajien nimet allekkain, max. 2 tutkintotitteliä, ammattinimike, (työpaikka) ja sähköposti (vastaava kirjoittaja ensimmäiseksi)
• 2-3 lukijaa koukuttavaa nostoa, jotka tiivistävät ydinviestit (max. 100 merkkiä/nosto)
• otsikko, joka kuvaa aiheen keskeisintä sisältöä, havaintoa
• ingressi eli johdanto aiheeseen (max. 250 merkkiä, eri asia kuin myöhemmin mainittava tiivistelmä)
• artikkelin sisältö: (otsikoimaton) johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset, pohdinta
• vaikka väliotsikointi mukailee tieteellisissä teksteissä IMRAD-rakennetta, niiden lisäksi teksti voi sisältää aihetta muutoin kuvaavia väliotsikoita
• lähteet (enintään noin 15) merkitään kronologisesti etenevinä numeroina sekä tekstiin että kirjallisuusluetteloon (ks. kirjoitusasu jäljempänä)
• tiivistelmä, jonka lehden kääntäjä kääntää englanniksi (max. 900 merkkiä välilyönteineen), alle yksi henkilö, jolta voi saada lisätietoja (jos mahdollista, tittelit yms. valmiiksi englanniksi käännettyinä)
• kuvatekstit kuvioille, taulukoille ja mahdollisille kuville numeroittain tiedoston loppuun (kuvio 1., taulukko 1., kuva 1.) Nimeämisen tulee olla sama kuin omana tiedostonaan lähetettävissä kuvioissa, taulukoissa ja kuvissa.

Kuviot ja taulukot

• tavoite havainnollistaa sisältöä
• kuvioiden ja taulukoiden yhteislukumäärä 3-5
• ei liitettä keskelle tekstiä, vaan jokainen lähetetään omana tiedostonaan
• kuviot ja taulukot otsikoidaan (max. 45 merkkiä), jotta ne palvelevat silmäilevää lukijaa
• vain tarvittaessa laaditaan kuvatekstit, jotka kirjoitetaan tekstitiedoston loppuun
  • Taulukko 1. (ots.) Tutkittavat ja interventiot
• kuviosta toimitetaan mallikuva (pdf/jpg)
• sekä kuviosta että taulukosta lähetetään aina myös word- tai excel-tiedosto, joka sisältää kuviossa tai taulukossa käytetyt sanat ja lukuarvot (graafikkomme taittaa jokaisen kuvion ja taulukon lehden ulkoasun mukaiseksi)

Kuvat

• lähetään aina omana tiedostonaan
• resoluutio vähintään 300 dpi (jos et tiedä resoluutiota, voit lähettää kuvan päätoimittajalle arvioitavaksi)
• kuvatiedostot nimetään (Kuva 1. kuvaajan nimi) ja kuville tehdään kuvatekstit artikkelin loppuun

Lähdemerkinnät

• kirjallisuusluettelon aineisto valitaan harkitusti, ja aineiston tulee olla mahdollisimman uutta
• viitteet numeroidaan ja merkitään tekstiin sulkuihin (1,2) (2-4)
• kronologinen järjestys sekä tekstissä että kirjallisuusluettelossa
• kirjallisuusluettelossa ei saa käyttää automaattista numerointia tai sisennystä
• alkuun kirjoittajan sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain (ilman pistettä), artikkelin nimi, lehden nimi, vuosiluku, volyymi, sivunumerot
• jos kirjoittajia on enemmän kuin neljä, merkitään vain kolme ensimmäistä kirjoittajaa ja sen jälkeen ym.: ja englanninkielisten artikkeleiden yhteydessä et al.:

Malli:
(1) Marks D, Comans T, Bisset L et al.: Substitution of doctors with physiotherapists in the management of common musculoskeletal disorders: a systematic review. Physiotherapy 2017;103:341-351.

(2) Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2015 (viitattu 1.1.2018). www.kaypahoito.fi

(3) Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.): Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2017.

Jos sähköinen linkki on pitkä, tukeudutaan vain kirjalliseen lähdemerkintään.

Yleistä editoinnista ja oikeuksista

Lehden tehtävä on tarjota tietoa helposti luettavassa muodossa. Siksi jokainen artikkeli ja siihen liittyvä muu materiaali editoidaan.

Editoinnin tavoite on palvella lehden lukijoita ja noudattaa toimitustyölle asetettuja tavoitteita. Kun teksti on editoitu, se lähetetään kirjoittajille tarkastettavaksi. Taitollisista syistä tekstiä voidaan joutua muokkaamaan vielä tätäkin myöhemmin.

Lopullinen päätös artikkelin julkaisemisesta tehdään valmiin tekstin perusteella. Tämä koskee sekä tarjottuja että pyydettyjä artikkeleita.

Kaikilla kirjoittajilla on vastuu artikkelin sisällöstä. Kirjoittajiksi lasketaan kaikki, jotka ovat osallistuneet artikkelin työstämiseen.

Fysioterapia-lehdellä on oikeus julkaista artikkeli tai osa siitä kustantajan nettisivuilla ilman erillistä sopimusta kirjoittajien kanssa. Jos artikkeli halutaan julkaista toisessa mediassa, siihen tarvitaan aina sekä kirjoittajien että lehden lupa.