Uutisoimme taannoin 26 terveysalan liiton tekemästä vetoomuksesta monikanavarahoituksen purkamista käsittelevälle parlamentaariselle työryhmälle. Myös AKY – Akavalaiset yrittäjät ry on tehnyt ryhmälle aiheesta oman vetoomuksensa, jonka koostamisesta vastasivat akavalaiset terapialiitot – Suomen Fysioterapeutit, Toimintaterapeuttiliitto, Puheterapeuttiliitto ja Psykologiliitto.
Liitot muistuttavat kannanotossaan muun muassa Kelan tuottamien kuntoutuspalveluiden merkittävyydestä, jota ei saa ajaa alas monikanavarahoituksen uudistuksessa.
Akavalaiset Yrittäjät pitää Kelan kuntoutusvastuun säilyttämistä välttämättömänä
Kela on vastannut kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Suora valtionrahoitus ja Kelan toiminta ovat turvanneet kansalaisten yhdenvertaisen oikeuden kuntoutukseen lähipalveluna. Kela on huolehtinut kuntoutuspalveluiden tilastoinnista, kehittänyt hankintaosaamistaan ja osallistunut aktiivisesti kuntoutuksen tutkimiseen ja kehittämiseen. Kelan asiakkaat voivat hakea muutosta saamiinsa päätöksiin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta. Terveydenhuollon tekemissä kuntoutuspäätöksissä ei ole vastaavaa valitusoikeutta, mikä on johtanut alueelliseen eriarvoisuuteen ja erityisesti ikääntyneiden kuntoutuksen niukkuuteen.
Kelan toimivaa kuntoutuspalvelua ei tule purkaa monikanavarahoitusta uudistettaessa.
Kuntoutuksen osaaminen on yksityisellä ja kolmannella sektorilla
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia vaativat erikoistumista. Kela on hankkinut palvelut yksityisiltä toimijoilta ja järjestöiltä. Kelan hankkimaa kuntoutusta tuotetaan pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka toimivat kustannustehokkaasti lähellä asiakkaita. Kelan kuntoutus muodostaa monen yrityksen tärkeimmän tulonlähteen. Monikanavarahoituksen uudistaminen ei saa johtaa hyvin toimivan palvelun vaarantumiseen tai keskittää toimintaa vain suurille yrityksille. Erikokoisten yritysten neuvotteluasema ja vuoropuhelu palveluiden ostajan kanssa on varmistettava myös tulevaisuudessa.
Kuntoutuspalveluille on oltava jatkossakin korvamerkitty rahoitus
Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ole kyenneet vastaamaan kansalaisten kuntoutustarpeeseen asianmukaisesti. Julkinen sektori ei ole kerännyt kuntoutuksesta ja sen kustannuksista vertailukelpoista tilastotietoa. Kerääntynyttä kuntoutusvelkaa oli paljon jo ennen koronapandemiaa. Yleiskatteisesta rahoituksesta ei ole löytynyt kuntoutuspalveluille riittävästi resursseja, koska akuutin hoidon kulut ovat olleet ensisijaisia. niukkuuteen.
Kuntoutuspalveluiden siirto hyvinvointialueille ei automaattisesti ratkaise terveydenhuollon ongelmia ja niukkaa tietopohjaa. Kelan kuntoutuspalveluiden siirtäminen hyvinvointialueille luo merkittävän riskin tällä hetkellä toimiville kuntoutuspalveluille. Ilman kuntoutukseen korvamerkittyä rahoitusta heikommassa asemassa olevat kansalaiset tulevat jäämään ilman tarvitsemiaan lakisääteisiä kuntoutuspalveluita ja väestön heikentynyt toimintakyky johtaa mm. sosiaalihuollon kustannuksien kasvuun, työkyvyn menettämiseen ja elämänlaadun heikkenemiseen.
Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhan
Hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen vaativat paljon työtä erittäin tiukassa aikaraamissa. Uudistuksen vaikutusta terveydenhuollon vastuulla olevaan kuntoutukseen tulee seurata useiden vuosien ajan, ennen kuin voidaan arvioida, kannattaako Kelan kuntoutuspalveluita siirtää hyvinvointialueille. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman mukaan kuntoutuksen siirtämistä pilotoidaan ja vasta pilotoinnin tulosten perusteella arvioidaan kuntoutuksen järjestämisvastuun siirtoa, aikaisintaan vuonna 2025. Tätä aikataulua tulee noudattaa.
Vetoomuksen allekirjoittivat AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Saranpää, AKY:n sote-työryhmän puheenjohtaja Jarmo Mäkelä Suomen Fysioterapeuteista sekä AKY:n sote-työryhmän jäsenet Mirella Drushin (TOI), Juho Korpi (SF), Leila Mäkelä (TOI), Heta Piirto (puheterapeutit) ja Katja Vähäkangas (psykologit).
