Kohti selkeää kuntoutumisen polkua
Hyvinvointialueilla on kehitetty vilkkaasti uusia toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Työ perustuu kolmivuotiseen STM:n rahoittamaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan.
Kuntoutuksen kehittämistä alueilla on ohjannut ohjelman yleiset tavoitteet sekä kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma, jota pohjusti 55 kuntoutuskomitean esitystä vuodelta 2017.
Koska kyse on laajasta kokonaisuudesta, ohjelman hanketoimistossa laadittiin kehittämistyötä tukeva kuntoutuksen yleinen toimintamalli. Se on auttanut hahmottamaan asioita, joita kuntoutuksessa tulisi kehittää.
Mallin ytimessä on asiakkaan kuntoutuspolku ja tärkeä tavoite: asiakkaan ei tarvitse huolehtia polulla kulkemisesta, vaan häntä ympäröivät erilaiset prosessit nivoutuvat toisiinsa.
Millaiselta kuntoutuksen tilanne näyttää ohjelman päätyttyä?
Kuntoutuksen hanketyötä ohjannut THL:n kehittämispäällikkö Heli Valkeinen toteaa Fysioterapia-lehdelle, että kuntoutus on integroitunut pääosin hyvin osaksi hyvinvointialueita.
Alueiden keskinäinen erilaisuus on näkynyt yllättävän vähän kehitetyissä malleissa, ja haasteet ovat liittyneet pääasiassa ohjelman sisällöllisiin tavoitteisiin.
Määräaikaan mennessä hankesivuille oli raportoitu noin 200 kuntoutukseen liittyvää kehittämishanketta. Tässä numerossa keskitymme niistä seitsemään, joista osa on voinut saada myös muuta hankerahoitusta.
Lehden teeman tavoite on kuvata muutaman ajankohtaisen kuntoutusaiheen kehittämistyötä käytännönläheisesti. Esiteltävät toimintamallit lehti on valinnut itsenäisesti, eikä niitä ole luokiteltu muita paremmiksi.
Olemme halunneet puhua haasteista, havainnoista, onnistumista ja käytännön toimista. Kysyä kehittämistyöhön osallistuneilta: mitä on tehty, miksi ja miten, entä seuraavaksi.
Mukaan on valittu malleja suoravastaanotosta, ikääntyneiden kotikuntoutuksesta, etäkuntoutuksesta ja tiimimallista. Kuten usein, tällainen jako on osin keinotekoinen. Esimerkiksi monessa hankkeessa on tehty vahvaa ammatillista yhteistyötä, vaikka vain yksi hanke esitellään tiimimallina.
Aiheiden valintaa ovatkin ohjanneet monet eri tekijät – yksinkertaisimmillaan tieto siitä, oliko malli valmis. Valintahetkellä yhtäkään mallia ei ole ”mittaroitu”. Heli Valkeisen mukaan vaikuttavuus on yksi asia, jota alueilla on mietittävä tarkasti. Kuntoutuksen tulee pohjautua näyttöön perustuvaan, tutkittuun tietoon.
Toinen tärkeä asia on hankkeiden juurruttaminen osaksi arkea. Se on hyvinvointialueiden omalla vastuulla ohjelman päätyttyä.
Eikä unohtaa sovi, kuten Heli Valkeinen muistuttaa Mari Laineen haastattelussa, myös asiakas tarvitsee osaamista, jotta hän osaa käyttää ja hyödyntää uusia palveluja.
Vaikka tehtävä on ollut vaativa, tätä teemanumeroa työstäessä alueilta heijastui valtava innostus: kehittämistyöhön on satsattu, vaikka se paikoin on jouduttu tekemään muun työn lomassa. Väsymystäkin toki on kentällä, onhan muutosten määrä huikea.
Aika näyttää, miten hyvinvointialueilla on onnistuttu kehittämään yhteen toimivia palveluja siten, että ne ovat yhtenäisesti saavutettavia, oikea-aikaisia ja yhä paremmin myös ennaltaehkäisyn huomioivia – sekä vaikuttavia.
Saija Suominen
päätoimittaja
@saisuomi
