Tulevaisuudennäkymiä

Tietojärjestelmäuudistukset

Tällä hetkellä eri ympäristöissä työskentelevät fysioterapeutit kirjaavat tietoa asiakkaista ja potilaista käyttäen toisistaan paljonkin toiminnoiltaan poikkeavia järjestelmiä. Valtakunnallisesti Suomessa on menossa tällä hetkellä massiivinen tietojärjestelmien uudistaminen, missä yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuutta. Uudistamisen kohteina ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnallisuudet sekä näissä palveluissa toteutuva tuotannonohjaus. Kehittämisen kohteena on asiakaslähtöisessä ja vaikuttavassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittava sote-tietojärjestelmien kokonaisuus. (Apotti 2019 [9], KSSHP:n asiakas- ja potilastietojärjestelmä 2019 [10], UNA-kaari 2019 [8].) Lisäksi yksityissektorilla on omat järjestelmänsä, jotka kehittyvät myös jatkuvasti eri ominaisuuksien osalta.

Toimintakyky tietojärjestelmissä

Toimintakykytietomallin toteutus eli yhtenäisen tietorakenteen luominen Kantapalveluissa mahdollistaa tulevaisuudessa tiedon hyödyntämisen yli tietojärjestelmärajojen.

  • Rakenteisessa muodossa toimintakykytieto taipuu moneen käyttöön, koska niin terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden kuin asiakkaiden ja omaisten tarjoama tieto tallennetaan samalla rakenteella Kantapalveluihin.
  • Yhtenäisen rakenteen vuoksi toimintakykytieto on hyödynnettävissä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei vain organisaation tai alueen omien järjestelmien sisällä.
  • Rakenteisessa muodossa toimintakykytieto on aidosti hyödynnettävissä myös asiakassuunnitelmissa, lausunnoissa, palautteissa ym. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjoissa, ei vain näytettävissä, luettavissa tai katsottavissa.
  • Toimintakykytiedon voi liittää muihin Kantapalvelussa kansalaiseen liittyviin tietoihin.

Kun toimintakyvyn tietorakenteet on toteutettu asiakas- ja potilastietojärjestelmiin,

  • Asiakas näkee Omakannassa koosteen sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisten tekemistä, hänen toimintakykyään koskevista merkinnöistä.
  • Ammattilainen voi aidosti hyödyntää muiden tekemiä kirjauksia. Toimintakykytietoa on helppoa ja nopea hakea ja järjestää eri tavoin.
  • Palvelujen tuottaja voi käyttää toimintakykytietoa yhtenäisen kirjaamiskäytännön ansiosta uusin tavoin johtamisen tukena, esimerkiksi seurata palvelujen vaikuttavuutta ja löytää piilossa olevia toimintarajoitteita.
  • Palvelujen järjestäjä saa relevanttia ja kiinnostavaa tietoa asiakkaiden toimintakykytilanteesta.

Kun toimintakyvyn tietorakenteet on toteutettu Omatietovarantoon,

  • Asiakas voi itse tallentaa itseään koskevaa toimintakyky- ja terveystietoa (esim. kyselyt, mittarit) Omatietovarantoon ja tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää myös Kantapalveluissa, koska niillä on sama tietorakenne. [7]

Toimintakykymittareiden hyödyntäminen ja yhdistäminen osaksi toimintakykykuvausta

THL toteuttaa mittareiden ja käsitteiden käyttöä tukevan jakelutyökalun nimeltään Toimiameta (Fuctionmapper), josta mittareiden käyttö toimintakykytiedon osana mahdollistuu. [7]

ICD11 ja ICHI

WHO on julkistanut kesäkuussa 2018 uuden tautiluokituksen ICD11. Kyseinen luokitus ei ole vielä Suomessa käytössä, vaan ennakoitu käyttöönotto tapahtuu vasta noin 2022 [11]. Kyseinen tautiluokitus sisältää myös ICF-koodeja (toimintakykyominaisuudet) noin sadasta kuntoutusta vaativasta sairaudesta, taudista tai vammasta.

 

 

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on

[2] World Health Organization, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Ohjeita ja luokituksia 2004:3 Stakes. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77744/ICF_2013_2503verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[3] ICF-luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 27.9.2016. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

[4] ICF-luokituksen rakenne. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 5.11.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne

[5] ICF luokituksen rakenteet ja koodit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 15.3.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-koodit-ja-tarkenteet

[6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, Osa 1. Versio 2018. Toim. Taina Jokinen ja Heikki Virkkunen. https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018__.pdf/5395585e-324f-4ac5-86d6-106e27979e77

[7] Toimintakyky tietojärjestelmissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 2.10.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ohjeet-ja-soveltaminen/rakenteinen-kirjaaminen-sosiaali-ja-terveydenhuollossa/terveydenhuollon-rakenteinen-kirjaaminen/toimintakykytiedon-kirjaaminen/toimintakyky-tietojarjestelmissa

[8] UNA-kaari. Kaari-hankkeessa valmistellaan hankintaa. Uutinen 15.5.2019. Viitattu 17.11.2019. https://unaoy.fi/uutiset/kaari-hankkeessa-valmistellaan-hankintaa/

[9] Apotti hankkeena. Viitattu 17.11.2019 https://www.apotti.fi/apotti-hanke/

[10] Asiakas ja potilastietojärjestelmä. Julkaistu 16.6.2017, päivitetty 9.11.2018. Viitattu 17.11.2019 https://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti/ICTratkaisut/Asiakas_ja_potilastietojarjestelma

[11] Minna Pihlava. WHO julkaisi ICD-11 –tautiluokituksen. Suomen lääkärilehti, ajankohtaista 19.6.2018. Viitattu 17.11.2019. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/who-julkaisi-icd-11-tautiluokituksen/