Suomen Fysioterapeuttien erikoisasiantuntijakollegio kokoontui syystapaamiseen Helsingissä 2. lokakuuta. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa tekoälyn hyödyntäminen, kuntoutuksen rooli häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä asiantuntijuuden muuttuvat vaatimukset.
Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija ja erikoisasiantuntijakollegion koordinaattori Sanna Säterin mukaan tekoäly tarjoaa asiantuntijatyöhön paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se korostaa oman osaamisen merkitystä.
– Tekoäly kannattaa valjastaa sparrauskaveriksi, mutta sitä pitää myös osata haastaa. Jotta sen tuottamaa tietoa pystyy arvioimaan kriittisesti, täytyy itsellä olla riittävästi asiantuntemusta käsiteltävästä aiheesta. Tekoäly ei siis poista asiantuntijuuden tarvetta – pikemminkin päinvastoin, Säteri sanoo.
Tapaamisessa keskusteltiin myös varautumisesta ja kuntoutuksen asemasta erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Säterin mukaan aihe vaatii kuntoutusalalla nykyistä enemmän huomiota.
– Meidän on pohdittava esimerkiksi sitä, mikä on fysioterapeuttien ja kuntoutuksen rooli häiriötilanteissa, miten kuntoutuspalvelujen jatkuvuus turvataan ja millaista osaamista varautuminen meiltä edellyttää.
Kollegiolle esiteltiin myös liiton hallituksen hyväksymät erikoisasiantuntijanimikkeen päivitetyt kriteerit. Merkittävin muutos koskee työkokemusta. Jatkossa nimikkeen hakijalta edellytetään vähintään kymmenen vuoden työkokemusta fysioterapeuttina, josta viimeiset viisi vuotta haettavalta erikoisalalta. Aiemmin vaatimus oli viisi vuotta fysioterapeutin työkokemusta, josta kolme vuotta erikoisalalta.
Samalla perusterveydenhuollon fysioterapian erikoisasiantuntijanimike poistui.
– Kollegiotapaamiset ovat tärkeä paikka tarkastella yhdessä sitä, mitä asiantuntijuus tarkoittaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla keskustelemme siitä, miten vahvaa osaamista rakennetaan ja ylläpidetään fysioterapian eri alueilla, Säteri summaa.
Kuva | Kimmo Brandt, Compic
