Sopimuksen mukaiset palkankorotukset
Vanhasta sopimuksesta siirtyneet korotukset:
1.10.2025
1.8.2026
1.10.2026
1.4.2027
1.2.2028
Sopimukseen sisältyy useita arkea helpottavia uudistuksia, joista hyötyvät erityisesti perheelliset työntekijät:
Muita keskeisiä muutoksia:
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
2026
2027
Parannuksia matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
2026
2027
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
2026
2027
Palkankorotukset:
2026
1.9.2026 tehdään palkkojen yleis- ja taulukkokorotus 2,22 % sekä ylimääräinen 0,7 % taulukkokorotus vaativuusryhmään 3.
1.12.2026 maksetaan paikallinen erä 0,6 %.
1.12.2026 maksetaan kertaerä 183 €.
2027
1.8.2027 tehdään palkkojen yleis- ja taulukkokorotus 2,0 %.
1.8.2027 maksetaan paikallinen erä 0,4 %.
Luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.9.2026 2,9 % ja 1.8.2027 2,4 %.
Muuta (muuttuneet kohdat kursiivilla):
Erityistekijälisä
Laaja-alainen monivastuu määrittelee aiempaa kattavammin erityistekijälisään oikeuttavia tekijöitä ja tunnistaa aikaisempaa paremmin tehtävän vaativuuden
Uusi kirjaus: ”Tavanomaista laaja-alaisempi työtehtävä, johon sisältyy useampi sellainen vastuu, jotka eivät yksistään lisää tehtävän vaativuutta, mutta yhdessä kokonaisuutena selvästi lisäävät tehtävän vaativuutta erityistekijälisään oikeuttavalla tavalla. Kyse voi olla esimerkiksi tehtävästä, jossa edellytetään useamman eri alan koulutuksen tuottamaa osaamista.”
Jaksotyö
Voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuodeosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivystyspoliklinikoilla sekä hoitokodeissa. Pääasiassa päiväaikaan sijoittuvaa päiväluonteista työtä ei voi järjestää jaksotyöaikamuodossa.
Osa-aikaisella työntekijällä ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi ja joka kolmessa viikossa tai kuuden viikon työvuoroluetteloa käytettäessä kuudessa viikossa ylittää kokoaikaisen työntekijän 6 §:n 5. ja 8. kohtien mukaisen säännöllisen työajan.
Ylityöstä maksetaan kolmen viikon tasoittumisjaksolla ensimmäiseltä 15 työtunnilta 50 %:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
Ilta- ja yötyökorvaus
Liukuvan työajan sopimuksessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että ilta- ja yötyölisiä ei makseta, jos työntekijä omasta aloitteestaan sijoittaa säännöllistä työaikaansa sovittujen liukumien rajoissa ilta- ja yötyölisien aikoihin.Soveltamisohje: Määräys koskee omaehtoista työskentelyä, ei esimerkiksi työnantajan järjestämiä kokouksia.
Paluu poissaolon jälkeen: sairastuminen ja perhevapaa
”Osapuolet pitävät tärkeänä, että erityisesti pidemmissä sairauspoissaoloissa työntekijän työhön paluuta tuetaan suunnitelmallisesti. Yhteydenpito työnantajan ja työntekijän välillä voi tukea paluuta työelämään.”
”Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että perhevapaalla oleva työntekijä ja työnantaja sopivat yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa paluuta työelämään.”
Työehtosopimusneuvottelut ovat keskeinen osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Niiden tavoitteena on turvata fysioterapeuttien työehdot sekä kehittää alan palkkausta ja työelämän käytäntöjä.
Neuvottelujen lopputulokset vaikuttavat suoraan siihen, millaiset työehdot fysioterapeuteilla on eri sektoreilla. Yksityisellä sektorilla ei kuitenkaan ole yleissitovaa työehtosopimusta, joka velvoittaisi kaikkia työnantajia. Näitä tilanteita varten liitto on laatinut erilliset palkkasuositukset.
Työehtosopimusneuvottelut ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välisiä, määräajoin käytäviä neuvotteluja. Niiden perusteella määritellään vähimmäisehdot, joita työnantajien tulee noudattaa.
Työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa:
Työehtosopimus toimii työsuhteen vähimmäistasona. Työsopimuksessa voidaan sopia työntekijälle paremmista ehdoista, mutta ei heikommista.
Suomen Fysioterapeutit osallistuu sopimusneuvotteluihin julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kautta ja yksityisellä sektorilla Terveyspalvelualan Unionin kautta.
Liitto tuo työehtosopimusneuvotteluihin fysioterapeuttien näkökulman ja fysioterapia-alan asiantuntemuksen. Seuraamme työelämän kehitystä, keräämme tietoa jäsenistöltä ja vaikutamme siihen, että työehtosopimuksissa huomioidaan fysioterapeuttien työn erityispiirteet.
Neuvottelutoiminnassa keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi:
Sopimusneuvottelut ovat pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, jossa pyritään edistämään koko ammattikunnan asemaa työelämässä.
Fysioterapeutteja yleisimmin koskevat työehtosopimukset:
Katso myös:
» KT: SOTE-sopimuksen uudet palkkahinnoitteluliitteet 2024
Usein kysyttyä
Työehtosopimukset ovat yleensä määräaikaisia ja niiden voimassaolo kestää tavallisesti noin 1–3 vuotta. Kesto riippuu kulloinkin voimassa olevasta sopimusratkaisusta.
Sopimuskauden päättyessä käynnistyvät uudet työehtosopimusneuvottelut.
Kun työehtosopimuksen määräaikainen sopimuskausi päättyy, alkaa yleensä niin sanottu sopimukseton tila.
Tällöin aiemman työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan edelleen niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella, kunnes uusi työehtosopimus saadaan sovittua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työehtosopimuksen mukaiset työehdot, kuten palkkausjärjestelmät, työajat ja lisät, pysyvät voimassa myös sopimuskauden päättymisen jälkeen. Samalla neuvotteluja uuden työehtosopimuksen saavuttamiseksi jatketaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä.
Sopimuksettomassa tilanteessa myös työtaistelutoimet voivat olla mahdollisia, jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun. Suomen Fysioterapeutit tiedottaa jäsenilleen sopimusneuvottelujen tilanteesta ja mahdollisista työtaistelutoimista.
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia