Viimeisimmät neuvotteluratkaisut lyhyesti
Sopimuksen mukaiset palkankorotukset
Vanhasta sopimuksesta siirtyneet korotukset:
- 1.6.2025: 0,8 prosentin paikallinen järjestelyerä.
- Toinen kesäkuulla suunniteltu kahden prosentin erä sen sijaan siirtyy marraskuulle, jolloin se kohdennetaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Siirron kompensoimiseksi työntekijöille maksetaan elokuussa 140 euron suuruinen kertakorvaus.
1.10.2025
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 53 euroa, kuitenkin vähintään 2,5 prosenttia.
1.8.2026
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 2,27 prosenttia.
1.10.2026
- Paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,2 prosenttia. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, sen jakamisesta päättää työnantaja.
- Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen paikalliset edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä.
1.4.2027
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 2 prosenttia.
- Paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, sen jakamisesta päättää työnantaja.
- Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 0,4 prosenttia. Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen paikalliset edustajat neuvottelevat järjestelyerän käyttämisestä.
1.2.2028
- Kehittämisohjelman paikallinen järjestelyerä nostaa palkkoja 1 prosentin.
Sopimukseen sisältyy useita arkea helpottavia uudistuksia, joista hyötyvät erityisesti perheelliset työntekijät:
- Hedelmöityshoidosta aiheutuva sairauspoissaolo on palkallista lääkärintodistuksella.
- Raskaus- ja vanhempainvapaa on palkallista myös, jos raskaus päättyy ennenaikaisesti tietyn ajankohdan jälkeen ja vapaata ei ole vielä haettu.
- Opintovapaan voi keskeyttää raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi enintään 105 arkipäiväksi.
- Oikeus 15 minuutin palkalliseen imetystaukoon alle 1-vuotiasta lasta imettäville.
- Tilapäisen hoitovapaan käyttö ei enää edellytä, että puoliso työskentelee kodin ulkopuolella.
Muita keskeisiä muutoksia:
- Käyttöön otetaan sukupuolineutraali nimike: luottamusmies → luottamusedustaja.
- Avopuolison hautajaispäivä on jatkossa palkallinen.
- Fysioterapeutin antama todistus hyväksytään sairauspoissaolon perusteeksi.
- Mahdollisuus muuttaa yli 30 lomapäivää ylittävät päivät rahaksi, paikallisen ja henkilökohtaisen sopimuksen perusteella.
- Matkakustannusten kilometriraja nousee 8000 kilometriin.
- Palkkahinnoittelun sijoitteluun saatiin työntekijöiden kannalta myönteisiä tarkennuksia.
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. heinäkuuta lähtien 2,4 prosenttia.
2026
- Palkat nousevat 1. lokakuuta lähtien 3 prosenttia. Tästä yleiskorotusta on 2,1 prosenttia ja virastoerää 0,9 prosenttia.
- Yleiskorotuksen ja virastoerän suhdetta voi muuttaa niin, että virastoerän suuruus on enintään 1,9 prosenttia ja yleiskorotus vähintään 1,1 prosenttia.
- Jos virastoerästä ei päästä yhteisymmärrykseen, se jaetaan kokonaan prosentuaalisena yleiskorotuksena. Virastoerästä neuvotellaan 31. toukokuuta 2026 mennessä.
2027
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. elokuuta lähtien 2,4 prosenttia.
Parannuksia matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan
- Sopimus sisältää joitain parannuksia myös matka-ajan korvaamiseen ja työaikaan. Nämä ovat keskeisiä asioita JUKO-liittojen jäsenten tehtävissä valtiolla.
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. heinäkuuta lähtien 2,5 prosenttia.
2026
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta lähtien 2,2 prosenttia.
- Paikallinen erä 1. joulukuuta lähtien 0,3 prosenttia. Erän jakamisesta päättää työnantaja.
2027
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta lähtien 2 prosenttia.
- Paikallinen erä 1. joulukuuta 0,4 prosenttia. Erän jakamisesta päättää työnantaja.
- Järjestelyerä 1. tammikuuta 0,4 prosenttia.
Palkankorotukset sopimuskaudella
2025
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. elokuuta lähtien 2,1 prosenttia.
- Paikallinen erä 1. elokuuta lähtien 0,4 prosenttia.
2026
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1. elokuuta lähtien 2,2 prosenttia.
- Paikallinen erä 1. elokuuta lähtien 0,6 prosenttia.
2027
- Yleiskorotus nostaa palkkoja 1 elokuuta lähtien 2,1 prosenttia.
- Paikallinen erä 1. elokuuta 0,4 prosenttia.
Työehtosopimusneuvottelut ovat keskeinen osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Niiden tavoitteena on turvata fysioterapeuttien työehdot sekä kehittää alan palkkausta ja työelämän käytäntöjä.
Neuvottelujen lopputulokset vaikuttavat suoraan siihen, millaiset työehdot fysioterapeuteilla on eri sektoreilla. Yksityisellä sektorilla ei kuitenkaan ole yleissitovaa työehtosopimusta, joka velvoittaisi kaikkia työnantajia. Näitä tilanteita varten liitto on laatinut erilliset palkkasuositukset.
Mitä työehtosopimusneuvottelut tarkoittavat käytännössä?
Työehtosopimusneuvottelut ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välisiä, määräajoin käytäviä neuvotteluja. Niiden perusteella määritellään vähimmäisehdot, joita työnantajien tulee noudattaa.
Työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa:
- palkankorotuksista ja palkkausjärjestelmistä
- työajoista ja työaikajärjestelyistä
- vuosilomista ja lomarahoista
- perhevapaista ja muista poissaoloista
- työelämän käytännöistä ja kehittämisestä.
Työehtosopimus toimii työsuhteen vähimmäistasona. Työsopimuksessa voidaan sopia työntekijälle paremmista ehdoista, mutta ei heikommista.
Suomen Fysioterapeuttien rooli sopimusneuvotteluissa
Suomen Fysioterapeutit osallistuu sopimusneuvotteluihin julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kautta ja yksityisellä sektorilla Terveyspalvelualan Unionin kautta.
Liitto tuo työehtosopimusneuvotteluihin fysioterapeuttien näkökulman ja fysioterapia-alan asiantuntemuksen. Seuraamme työelämän kehitystä, keräämme tietoa jäsenistöltä ja vaikutamme siihen, että työehtosopimuksissa huomioidaan fysioterapeuttien työn erityispiirteet.
Neuvottelutoiminnassa keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi:
- fysioterapeuttien palkkauksen kehittäminen
- työn vaativuuden, osaamisen ja vastuun huomioiminen palkkausjärjestelmissä
- työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen
- alan osaamisen arvostuksen vahvistaminen työmarkkinoilla.
Sopimusneuvottelut ovat pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, jossa pyritään edistämään koko ammattikunnan asemaa työelämässä.
Fysioterapeutteja yleisimmin koskevat työehtosopimukset:
Katso myös:
» KT: SOTE-sopimuksen uudet palkkahinnoitteluliitteet 2024
Usein kysyttyä
Työehtosopimukset ovat yleensä määräaikaisia ja niiden voimassaolo kestää tavallisesti noin 1–3 vuotta. Kesto riippuu kulloinkin voimassa olevasta sopimusratkaisusta.
Sopimuskauden päättyessä käynnistyvät uudet työehtosopimusneuvottelut.
Kun työehtosopimuksen määräaikainen sopimuskausi päättyy, alkaa yleensä niin sanottu sopimukseton tila.
Tällöin aiemman työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan edelleen niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella, kunnes uusi työehtosopimus saadaan sovittua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työehtosopimuksen mukaiset työehdot, kuten palkkausjärjestelmät, työajat ja lisät, pysyvät voimassa myös sopimuskauden päättymisen jälkeen. Samalla neuvotteluja uuden työehtosopimuksen saavuttamiseksi jatketaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä.
Sopimuksettomassa tilanteessa myös työtaistelutoimet voivat olla mahdollisia, jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun. Suomen Fysioterapeutit tiedottaa jäsenilleen sopimusneuvottelujen tilanteesta ja mahdollisista työtaistelutoimista.
