eAsiointi

Fysioterapeutit kouluilla

Kouluterveyskyselyn, Move!-mittausten ja LIITU-tutkimuksen mukaan lapset liikkuvat vähän. Heillä on tuki- ja liikuntaelinoireita ja heidän fyysinen toimintakykynsä on alentunut. Tilanteen korjaamiseksi vuosien 2016-2018 hallitusohjelmassa nostettiin yhdeksi kärkihankkeeksi Liikkuva koulu -ohjelma, jonka tavoitteena oli lisätä koulupäivän aikaista liikettä ja vähentää istumista. Nyt suurin osa peruskouluista on Liikkuvia kouluja. Lisäksi toiminta on laajentunut toisen asteen oppilaitoksiin Liikkuva opiskelu -ohjelmana sekä varhaiskasvatukseen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmana.

Toisen asteen opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus erityisesti ammattiin opiskelevilla on kaikkein vähäisintä. Kuitenkin myönteistä kehitystä on havaittu myös toisella asteella. Vähän liikkuvien osuus on hieman vähentynyt (Tuloskortti 2018).Urheiluharrastusten ulkopuolella oleville nuorille on tarjolla niukasti ohjattuja liikuntamahdollisuuksia, ja osa nuorista liikkuu arjessaan erittäin vähän. Toisen asteen opinnot ovat peruskouluun nähden vaativia ja istumisen määrä sekä koulussa että vapaa-ajalla on suuri. Aikuistuessa nuorten kokemukset omasta kehosta muuttuvat ja ympäristötekijöiden vaikutus kehokokemukseen on suuri. Tällä on yhteys myös psykofyysisiin oireisiin.

Tärkeä yhteistyö liikunta- ja koulutussektoreiden välillä

Liikkuva koulu -ohjelman ulkoinen arviointi suosittaa jatkamaan ja vahvistamaan liikunta- ja koulutussektoreiden poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi sekä valtionhallinnon että kuntien tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien, toimintarajoitteisten lasten sekä yläkoululaisten koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen.

Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kohottamiseksi tarvitaan yksilöllisiä, progressiivisia liikunta-, lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteita. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä vaikutetaan lasten motorisiin taitoihin ja hyvinvointiin. Fysioterapiaa tulee hyödyntää muun muassa vähän liikkuvien, toimintarajoitteisten tai huonossa fyysisessä kunnossa olevien lasten ja nuorten terveyden lisäämiseksi. Fysioterapialla voidaan tukea myös keskittymisvaikeuksista kärsiviä sekä psykofyysisesti oireilevia lapsia ja nuoria.

Toisen asteen opiskelijoiden tukena toimiva fysioterapeutti kannustaa liikkuvaan elämäntapaan sekä edistää terveellisen kehonkuvan tunnistamista. Fysioterapeutin vastaanotolle hakeutumiseen tulee olla matala kynnys, jotta tuki- ja liikuntaelinoireet eivät pitkity ja opiskelijat hakeutuvat mahdollisimman varhain fysioterapiaan.

Fysioterapeutit kouluille!

Lappeenrannassa, Riihimäellä ja Raahessa on kokeiltu mallia, jossa fysioterapeutti työskentelee päätoimisesti koululla. Tällä toimintamallilla pystytään lisäämään erityisesti ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista puuttumista. Koululaisten ja opiskelijoiden parissa työskentelevät fysioterapeutit voivat toimia perusterveydenhuollon lisäksi esimerkiksi opetus- tai liikuntatoimen alaisuudessa.

Oireilevien, vähän liikkuvien lasten ja nuorten lisäksi fysioterapiaa suunnataan myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Suomen Fysioterapeutit ry:n mitoitussuositus kouluilla ja oppilaitoksissa toimiville fysioterapeuteille on 800 oppilasta. Kouluterveydenhoitajien mitoitussuositus on 600 oppilasta ja koululääkärin 2100 oppilasta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018).

Aiheesta tehtyjä opinnäytteitä

Heta Pollarinen, Seinäjoen AMK: Kouluikäistentuki-ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäiseminen

Sanna Niemi, Turku AMK: Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäisemiseksi

Elina Lääperi ja Niina Backman, Oulun AMK: Asennot haltuun. Ergonomiaopas opiskeluun avoimessa oppimisympäristössä 5-6lk oppilaille

Miika Väätäinen, Arcada: Förebyggande och egenvård av ospecifika rygg, nack- och skulderbesvär hos högstadieelever : En elektronisk broschyr för skolhälsovården i Borgå

Mikko Setälä, Satakunnan AMK: Educating Students of SAMK Pori Campus in Classroom Ergonomics

Sonja Virta & Johanna Ylönen, XAMK: Opiskeluasennon vaihtelevuuden ja fyysisen aktiivisuuden tukeminen alakoulussa – ohjevideoita koulutyöhön

Niina Ovaskainen & Kalle Saramäki, XAMK: Polven alueen rasitusvammojen ennaltaehkäisy nuorilla jääkiekkoilijoilla – Opas JYP Junioreille

Päivi Repo & Katja Piispa-Lautala, XAMK: Älykäs niska – Älypuhelimen käytön vaikutus kouluikäisten kaularangan alueelle

Päivi Lappeteläinen & Johanna Isosalo, XAMK: Ennaltaehkäise ja kuntouta – Opas kasvuikäisille polven kuntoutukseen

Meri-Sofia Vertainen & Enni Rinkinen, Mikkelin AMK: Liikunnallisen elämäntavan vaikutukset yläasteikäisten nuorten hyvinvointiin

Katja Ojala, Mikkelin AMK: Ylipainoisten lasten fysioterapian interventiot

Anniina Eronen & Juha Taskinen, Savonia AMK: Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuus arjessa : vanhempien, opettajien ja terapeuttien kokemuksia

Emilia Vehniäinen & Elina Romppainen, Savonia AMK: Neljäsluokkalaisten lasten kömpelyys ja ylipaino sekä lasten kokemukset kehostaan ja liikkumisestaan: kartoitus

Jenni Nenonen, Mervi Oravakangas & Pauliina Ryhänen, Savonia AMK: Kouluikäisten lasten ylipainoon vaikuttaminen: kirjallisuuskatsaus

Suositus koululaisten ja opiskelijoiden fysioterapiasta kouluympäristössä

Suomen Fysioterapeuttien ja Lasten Fysioterapia ry:n laatima suositus lisää tietämystä fysioterapian mahdollisuuksista kouluympäristössä. Lisäksi se selkeyttää koululaisille ja opiskelijoille suunnatun fysioterapian sisältöä.

Lue lisää