Fysioterapeuttikoulutukseen sisältyy ohjattuja harjoitteluja, jotka toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla. Eri oppilaitoksilla on erilaisia käytäntöjä harjoittelujen toteuttamiseksi. Tällä sivulla on kuvattu harjoitteluihin liittyvää sääntelyä.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on oltava vähintään 30 opintopistettä (amk-asetus, 3 §). Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin sisältyvä harjoittelu on laajuudeltaan 75–120 opintopistettä (OKM 2019). Eri oppilaitokset jaksottavat harjoittelun eri tavoin. Harjoittelun on oltava ammattitaitoa edistävää, eli harjoittelun aikana on oltava mahdollisuus harjoitella fysioterapiaa.
Huom! Päivitetty kappaletta Valviralta saadun tulkinnan perusteella 16.4.2024
Fysioterapeutin tehtävässä voi toimia tilapäisesti myös kyseiseen ammattiin opiskeleva, mutta ainoastaan kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena (Ammattihenkilölaki, 2 § 3. mom.). Ammattihenkilöasetuksessa asetetaan ohjaajalle tarkempia vaatimuksia. Terveydenhuollon toimintayksikön on kirjallisesti nimettävä opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön. (ammattihenkilöasetus, 3 f §).
Ammattihenkilölakia ja -asetusta sovelletaan vain sote-toimintayksiköissä ja tilanteissa, joissa opiskelija toimii laillistetun ammattihenkilön tehtävissä, toisin sanoen työsuhteessa. Valviran tulkinnan mukaan opiskelijan suorittaessa opintoihin kuuluvaa pakollista harjoittelua, opiskelija ei työskentele laillistetun ammattihenkilön tehtävässä, eikä häneen tällöin sovelleta ammattihenkilölakia. Tulkinnasta seuraa, että edellä kuvatut ohjaajan kelpoisuudet eivät koske pakollisen harjoittelun ohjaajia. Ammattikorkeakouluilla on näin ollen mahdollisuus määrittää ohjaajan kelpoisuusvaatimukset oman harkintansa mukaan.
Suomen Fysioterapeutit suosittelee, etteivät fysioterapeuttiopiskelijat suorita harjoittelua sellaisessa sote-toimintayksikössä, jossa ei ole laillistettua fysioterapeuttia ja/tai jossa ohjaajana toimii muun sote-alan henkilö. Liitto katsoo ammattitaidon edistämisen vaativan kokeneen fysioterapeutin ohjausta. Vastavalmistuneen fysioterapeutin toimiminen opiskelijan ohjaajana ei ole suositeltavaa. Ohjaajan tulisi lähtökohtaisesti olla fyysisesti läsnä toimintayksikössä. Ohjaajan ollessa poissa, paikalla tulisi olla toinen laillistettu fysioterapeutti, jotta opiskelija voisi toimia asiakastyössä.
Ammattihenkilölainsäädännön vaatimukset eivät tule sovellettavaksi myöskään kouluissa, urheiluseuroissa tai muissa sellaisissa toimipisteissä, joissa ei tuoteta sote-palveluita. Fysioterapiaa saa kuitenkin tuottaa vain sellainen palveluntuottaja, joka on rekisteröitynyt Valviran ylläpitämään Soteri-rekisteriin ja jonka palveluyksikkö on rekisterissä (sote-valvontalaki, 5 §). Vaatimus rekisteröitymisestä puolestaan tekee toiminnasta sote-palvelun, jolloin em. ammattihenkilölain säädökset tulevat noudatettavaksi. Poikkeuksen muodostaa tietyin edellytyksin asiakkaalle maksuttomia palveluita tuottava toimija (sote-valvontalaki, 2 §).
Suomen Fysioterapeutit suosittelee, että aina kun opiskelija harjoittelee kentällä fysioterapiaa, tulee hänellä olla nimetty ohjaaja, joka täyttää alla olevat kriteerit.
Opiskelijalle tulee opintojensa aikana kertyä vähintään 30 opintopisteen edestä harjoittelua sote-toimintayksikössä. Jos opiskelijan harjoittelu toteutuu muualla kuin sote-yksikössä, tulee arvioida voidaanko harjoittelun katsoa olevan amk-asetuksessa tarkoitetulla tavalla ammattitaitoa edistävää.
Fysioterapeuttiopiskelija voi toimia asiakkaan terapiatilanteessa pätevän terapeutin läsnä ollessa ja asiakkaan suostumuksella. Vastuu asiakkaan terapiasta on Kelan sopimukseen nimetyllä ja hyväksytyllä terapeutilla (Kela palvelukuvaus, s. 22). Ohjaavan fysioterapeutin tulee olla kaikissa asiakastilanteissa fyysisesti läsnä. Opiskelijan harjoittelujakso voidaan myös järjestää siten, että asiakkaalle annetaan Kelan järjestämän terapian lisäksi erillisenä terapiana opiskelijan toteuttamaa terapiaa, jos tähän on myös asiakkaan suostumus (Kela palvelukuvaus, s. 22). Tällöin opiskelija voi työskennellä asiakkaan kanssa itsenäisesti. Kyseiset käynnit eivät ole Kelan kustantamaan ja myöntämää terapiaa, eivätkä käynnit vähennä asiakkaalle myönnettyjä terapiakertoja. Terapiapalautteessa voi olla maininta opiskelijan toteuttamasta erillisestä terapiasta, mutta Kela ei tätä edellytä.
Palveluntuottaja ei voi hakea opiskelijan tuottamasta terapiasta korvauksia Kelasta. Tilanteissa, joissa asiakas osallistuu opiskelijan toteuttamaan erilliseen terapiaan ennen tai jälkeen Kelan järjestämän terapian, Kela korvaa matkat edellyttäen, että opiskelijan toteuttama erillinen terapia tapahtuu samassa paikassa samana päivänä kuin varsinainen matkakorvaukseen oikeuttava Kelan järjestämä terapia. Matka, joka tehtäisiin vain opiskelijan toteuttamaan erilliseen terapiaan, ei ole korvattava.
Kelan näkemyksen mukaan harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden ammatillisen kasvun, oppilaitoksen ja työelämäyhteistyön (työyhteisön hiljaisen tiedon ja epävirallisen toimintakulttuurin sekä oppilaitoksen uusimman tiedon ja toimintamallien vaihto, alueen tulevien osaajien varmistaminen) sekä laadukkaan fysioterapian kehittymisen kannalta. Suunnitelmallista ja tavoitteellista opiskelijaharjoittelua voidaan pitää kuntoutustoiminnan vahvuutena.
Opiskelijoiden harjoittelukorvaukset maksaa valtio. Harjoittelukorvaus vuodelle 2023 on 36 euroa harjoitteluviikkoa kohden. Korvaukset haetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Korvauksiin ovat oikeutettuja hyvinvointialueet, HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki, kunnat ja kuntayhtymät, valtion mielisairaala, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, seurakunta ja seurakuntayhtymä, Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen palveluja tuottava yksikkö.
Korvauksen maksaminen perustuu harjoittelusopimukseen ja toteutuneisiin harjoitteluviikkoihin, jotka harjoittelupaikan ja oppilaitoksen on vahvistettava ennen hakemuksen lähettämistä. Korvaukset haetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastosta, jonka on ratkaistava määräajassa jätetyt korvaushakemukset sen kalenterivuoden aikana, jona hakemus on saapunut. Korvaus maksetaan puolivuosittain.
Korvaushakemukseen on kirjattava tieto harjoitteluviikkojen kokonaismäärästä, ajankohta, jolta korvauksia haetaan, harjoittelun suorittaneiden henkilöiden lukumäärä ja harjoittelijoiden nimet sekä tieto ohjauksen toteutumisesta (voidaan kirjata opiskelijoittain tai yhdistää opiskelijoiden tiedot). Tiedot eritellään kunkin tutkinnon osalta ja sekä hakijan että ammattikorkeakoulun tulee vahvistaa tietojen oikeellisuus allekirjoituksella.
Korvausta haettaessa koko harjoittelun tulee olla suoritettu, eli korvauksen hakuaika määräytyy harjoittelun päättymisen mukaan. Hakemukseen liitetään harjoittelusopimus, joka sisältää tiedot sovituista harjoitteluviikoista ja harjoittelijalle nimetystä ohjaajasta.
Aluehallintovirasto tarkistaa hakijan perustiedot (esim. lupa toiminnan harjoittamiseen). Korvaus maksetaan hakemuksen perusteella puolivuosittain. Ensimmäisen vuosipuoliskon viimeinen hakupäivä on 30. syyskuuta ja toisen vuosipuoliskon viimeinen hakupäivä 31. maaliskuuta. Kaikki korvaukset on haettava yhdellä hakemuksella, josta tehdään yksi päätös.
