Fysioterapeuttikoulutukseen sisältyy ohjattuja harjoitteluja, jotka toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla. Eri oppilaitoksilla on erilaisia käytäntöjä harjoittelujen toteuttamiseksi. Tällä sivulla on kuvattu harjoitteluihin liittyvää sääntelyä.

Harjoittelun määrä

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on oltava vähintään 30 opintopistettä (amk-asetus, 3 §). Eri oppilaitokset jaksottavat harjoittelun eri tavoin. Harjoittelun on oltava ammattitaitoa edistävää, eli harjoittelun aikana on oltava mahdollisuus harjoitella fysioterapiaa.

Opiskelijan ohjaus ja ohjaajan kelpoisuus

Fysioterapeutin tehtävässä voi toimia tilapäisesti myös kyseiseen ammattiin opiskeleva kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. (Ammattihenkilölaki, 2 § 3. mom.). Laista seuraa, että opiskelijan ohjaajan on aina oltava laillistettu fysioterapeutti. Opiskelijalla, joka työskentelee itsenäisesti esimerkiksi kesätyössä, tulee niin ikään olla nimetty ohjaaja, vaikka kyse ei olisikaan opintoihin liittyvästä ohjatusta harjoittelusta.

Ammattihenkilöasetuksessa asetetaan ohjaajalle vielä tiukempia vaatimuksia. Terveydenhuollon toimintayksikön on kirjallisesti nimettävä opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön. (ammattihenkilöasetus, 3 f §).

Opiskelija ei voi suorittaa harjoittelua sellaisessa sote-toimintayksikössä, jossa ei ole laillistettua fysioterapeuttia. Ohjaajana ei voi toimia muun sote-alan henkilö. Ohjaajalla tulisi olla työkokemusta, joten vastavalmistuneen fysioterapeutin toimiminen opiskelijan ohjaajana on kyseenalaista.

Ohjaajan on lähtökohtaisesti oltava fyysisesti läsnä toimintayksikössä. Ohjaajan ollessa poissa paikalla on oltava joku toinen laillistettu fysioterapeutti, muutoin opiskelija ei voi toimia asiakastyössä.

Ammattihenkilölakia ja -asetusta sovelletaan vain sote-toimintayksiköissä, joten em. vaatimukset eivät suoraan tule sovellettavaksi kouluihin, urheiluseuroihin tai muihin sellaisiin toimipisteisiin, jotka eivät tuota sote-palveluita. Fysioterapiaa saa kuitenkin tuottaa vain sellainen palveluntuottaja, joka on rekisteröitynyt Valviran ylläpitämään Soteri-rekisteriin ja jonka palveluyksikkö on rekisterissä (sote-valvontalaki, 5 §). Vaatimus rekisteröitymisestä puolestaan tekee toiminnasta sote-palvelun, jolloin em. ammattihenkilölain säädökset tulevat noudatettavaksi. Poikkeuksen muodostaa tietyin edellytyksin asiakkaalle maksuttomia palveluita tuottava toimija (sote-valvontalaki, 2 §).

Lainsäädännöstä seuraa, että aina kun opiskelija harjoittelee kentällä fysioterapiaa, tulee hänellä olla nimetty ohjaaja, joka täyttää alla olevat kriteerit.

• Laillistettu fysioterapeutti
• Riittävä käytännön kokemus fysioterapiasta
• Työskentelee samassa organisaatiossa ja toimipisteessä

Jos opiskelijan harjoittelu toteutuu muualla kuin sote-yksikössä, ei opiskelijan harjoittelua voida yleensä katsoa amk-asetuksessa tarkoitetulla tavalla ammattitaitoa edistäväksi. Opiskelija voi kuitenkin harjoitella erilaisissa ympäristöissä yksittäisiä fysioterapeutin taitoja, kuten ohjausosaamista, vuorovaikutustaitoja, tms. Toisaalta, koska sote-valvontalakia ei sovelleta asiakkaalle vastikkeettomiin palveluihin eikä sosiaalihuollon tukipalveluihin (2 §), voi esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai urheiluseuroissa olla mahdollisuuksia fysioterapian harjoitteluun. Fysioterapeuttiopiskelijan toimiminen urheiluseuroissa, kouluissa tai järjestöissä ei lähtökohtaisesti vaadi fysioterapeuttiohjaajaa, jos toiminta ei ole ole luvanvaraista fysioterapiaa eli sote-palvelua. Tämänkaltaista toimintaa ei tule kuitenkaan lukea varsinaiseksi ammattitaitoa edistäväksi ohjatuksi harjoitteluksi. Opiskelijalle tulee opintojensa aikana kertyä vähintään 30 opintopisteen edestä harjoittelua sote-toimintayksikössä.

Opiskelijan toimiminen Kelan asiakkaiden parissa

Fysioterapeuttiopiskelija voi toimia asiakkaan terapiatilanteessa pätevän terapeutin läsnä ollessa ja asiakkaan suostumuksella. Vastuu asiakkaan terapiasta on Kelan sopimukseen nimetyllä ja hyväksytyllä terapeutilla (Kela palvelukuvaus, s. 22). Ohjaavan fysioterapeutin tulee olla kaikissa asiakastilanteissa fyysisesti läsnä. Opiskelijan harjoittelujakso voidaan myös järjestää siten, että asiakkaalle annetaan Kelan järjestämän terapian lisäksi erillisenä terapiana opiskelijan toteuttamaa terapiaa, jos tähän on myös asiakkaan suostumus (Kela palvelukuvaus, s. 22). Tällöin opiskelija voi työskennellä asiakkaan kanssa itsenäisesti. Kyseiset käynnit eivät ole Kelan kustantamaan ja myöntämää terapiaa, eivätkä käynnit vähennä asiakkaalle myönnettyjä terapiakertoja. Terapiapalautteessa voi olla maininta opiskelijan toteuttamasta erillisestä terapiasta, mutta Kela ei tätä edellytä.

Palveluntuottaja ei voi hakea opiskelijan tuottamasta terapiasta korvauksia Kelasta. Tilanteissa, joissa asiakas osallistuu opiskelijan toteuttamaan erilliseen terapiaan ennen tai jälkeen Kelan järjestämän terapian, Kela korvaa matkat edellyttäen, että opiskelijan toteuttama erillinen terapia tapahtuu samassa paikassa samana päivänä kuin varsinainen matkakorvaukseen oikeuttava Kelan järjestämä terapia. Matka, joka tehtäisiin vain opiskelijan toteuttamaan erilliseen terapiaan, ei ole korvattava.

Kelan näkemyksen mukaan harjoittelupaikkojen tarjoaminen opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden ammatillisen kasvun, oppilaitoksen ja työelämäyhteistyön (työyhteisön hiljaisen tiedon ja epävirallisen toimintakulttuurin sekä oppilaitoksen uusimman tiedon ja toimintamallien vaihto, alueen tulevien osaajien varmistaminen) sekä laadukkaan fysioterapian kehittymisen kannalta. Suunnitelmallista ja tavoitteellista opiskelijaharjoittelua voidaan pitää kuntoutustoiminnan vahvuutena.

Harjoittelukorvaukset

Opiskelijoiden harjoittelukorvaukset maksaa valtio. Harjoittelukorvaus vuodelle 2023 on 36 euroa harjoitteluviikkoa kohden. Korvaukset haetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.  

Korvauksiin ovat oikeutettuja hyvinvointialueet, HUS-yhtymä, Helsingin kaupunki, kunnat ja kuntayhtymät, valtion mielisairaala, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, seurakunta ja seurakuntayhtymä, Ahvenanmaan maakuntahallitus sekä yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen palveluja tuottava yksikkö. 

Korvauksen maksaminen perustuu harjoittelusopimukseen ja toteutuneisiin harjoitteluviikkoihin, jotka harjoittelupaikan ja oppilaitoksen on vahvistettava ennen hakemuksen lähettämistä. Korvaukset haetaan Lounais-Suomen aluehallintovirastosta, jonka on ratkaistava määräajassa jätetyt korvaushakemukset sen kalenterivuoden aikana, jona hakemus on saapunut. Korvaus maksetaan puolivuosittain. 

Korvaushakemukseen on kirjattava tieto harjoitteluviikkojen kokonaismäärästä, ajankohta, jolta korvauksia haetaan, harjoittelun suorittaneiden henkilöiden lukumäärä ja harjoittelijoiden nimet sekä tieto ohjauksen toteutumisesta (voidaan kirjata opiskelijoittain tai yhdistää opiskelijoiden tiedot). Tiedot eritellään kunkin tutkinnon osalta ja sekä hakijan että ammattikorkeakoulun tulee vahvistaa tietojen oikeellisuus allekirjoituksella.

Korvausta haettaessa koko harjoittelun tulee olla suoritettu, eli korvauksen hakuaika määräytyy harjoittelun päättymisen mukaan. Hakemukseen liitetään harjoittelusopimus, joka sisältää tiedot sovituista harjoitteluviikoista ja harjoittelijalle nimetystä ohjaajasta. 

Aluehallintovirasto tarkistaa hakijan perustiedot (esim. lupa toiminnan harjoittamiseen). Korvaus maksetaan hakemuksen perusteella puolivuosittain. Ensimmäisen vuosipuoliskon viimeinen hakupäivä on 30. syyskuuta ja toisen vuosipuoliskon viimeinen hakupäivä 31. maaliskuuta. Kaikki korvaukset on haettava yhdellä hakemuksella, josta tehdään yksi päätös. 

Päivitetty 26.7.2023