Hyvinvointialueiden yhteistoimintaneuvottelujen kierre jatkuu. Suomen Fysioterapeuttien julkisesta sektorista vastaava erityisasiantuntija Katri Partanen kertoo, että vuoden aikana käydyistä yli neljästäkymmenestä neuvottelusta noin puolet on koskenut myös fysioterapeutteja.
Tällä hetkellä useita yhteistoimintaneuvotteluja käydään hyvinvointialueiden ensi vuoden talousarvioiden valmistelun yhteydessä. Alueiden tiukka taloustilanne näkyy erilaisten säästökeinojen etsimisenä.
Partasen mukaan fysioterapeutteihin on toistaiseksi kohdistunut vain vähän irtisanomisia tai osa-aikaistamisia. Joillakin hyvinvointialueilla fysioterapeutit ovat kuitenkin joutuneet lomautusten piiriin osana laajempia henkilöstöön kohdistuvia lomautuksia.
– Fysioterapeuttien kohdalla yleisimpiä ovat olleet palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutokset. Työnantajat ovat tehneet niitä irtisanomisperusteella yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen, hän kertoo.
Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi muuttaa yksipuolisesti esimerkiksi työntekijän tehtävänkuvaa, tehtävänimikettä, palkkausta, työaikaa, työaikamuotoa tai työntekopaikkaa. Jos työntekijä ei hyväksy muutosta, seurauksena voi olla palvelussuhteen päättyminen.
Muutoksilla voi olla työntekijän arkeen huomattavia vaikutuksia. Esimerkiksi työntekopaikan määritteleminen koko hyvinvointialueeksi voi tarkoittaa työmatkan merkittävää pidentymistä.
– Paperilla muutos voi näyttää pieneltä, mutta työntekijän arjessa vaikutukset voivat olla hyvin suuria. Pitenevä työmatka voi vaikeuttaa esimerkiksi työn ja lasten päivähoidon yhteensovittamista sekä kasvattaa työmatkaliikkumisen kustannuksia huomattavasti, Partanen sanoo.
Suomen Fysioterapeuttien tietoon on tullut myös säästökeinoja ja työnantajien ohjeistuksia, jotka ovat aiempien vakiintuneiden käytäntöjen vastaisia ja mahdollisesti myös lain tai työehtosopimuksen näkökulmasta kyseenalaisia.
Tällaisia ovat olleet esimerkiksi ohjeistukset talvilomien pitämisestä ennen vuodenvaihdetta ja alkuvuoden hiihtolomapäivien ottaminen seuraavan lomakauden lomapäivistä etukäteen.
Työntekijöille on myös ehdotettu palkattomien niin sanottujen talkoovapaiden pitämistä lomautusten vaihtoehtona.
– Talkoovapaassa työntekijä käytännössä osallistuu säästötalkoisiin omalla toimeentulollaan. Hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne tai riittämätön rahoitus ei tarkoita, että henkilöstömenojen säästäminen voitaisiin siirtää työntekijöiden vastuulle, Partanen muistuttaa.
Samalla hän kannustaa fysioterapeutteja olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä sekä liittoon että oman työpaikan luottamusedustajaan, jos työnantaja ehdottaa kyseenalaiselta tuntuvia toimia.
– Meille kannattaa kertoa, mitä työpaikoilla tapahtuu. Erityisen tärkeää yhteydenotto on silloin, jos työnantajan esittämä muutos tai toimintatapa mietityttää. Asia kannattaa selvittää ennen kuin esimerkiksi uusiin palvelussuhteen ehtoihin suostuu, hän painottaa.
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
