Suomen Fysioterapeutit, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Psykologiliitto ja Ravitsemusterapeuttien yhdistys esittivät Keski-Suomen hyvinvointialueen päättäjille lähettämässään kannanotossa vetoomuksen siitä, että kuntoutuksen yhteinen johtaminen ja eri kuntoutusalan ammattilaisten yhteistyö turvataan myös tulevaisuudessa. Säästötoimilla ei kannata purkaa toimivaksi osoittautunutta mallia, jonka avulla voidaan ehkäistä huomattavasti suurempia kustannuksia.
Liittojen saaman tiedon mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueella valmistellaan johtamisjärjestelmän uudistusta, jonka tavoitteena on keventää hallintoa, selkeyttää johtamisvastuita ja sujuvoittaa palveluketjuja. Uudistuksella tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä. Esitetyssä mallissa johtamistasoja ja johtamistehtäviä vähennettäisiin, ja kuntoutuspalveluiden nykyinen yhteinen johtamisrakenne olisi purkautumassa.
Hallinnon tarkoituksenmukainen kehittäminen ja palveluketjujen sujuvoittaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta niiden saavuttaminen ei kuitenkaan edellytä kuntoutuspalveluiden hajauttamista eri palvelualueille.
Liitot vetoavat aluehallituksen ja aluevaltuuston jäseniin, jotta kuntoutuksen yhteistä johtamisrakennetta ei pureta ilman perusteellista arviota muutoksen vaikutuksista palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin.
Keski-Suomessa kuntoutuspalveluita on kehitetty pitkäjänteisesti, ja nykyisellä organisaatiorakenteella on saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Toimintaa on pystytty järjestämään kustannustehokkaasti ja asukkaiden tarpeita vastaavasti. Samaan aikaan henkilöstön työhyvinvointi on parantunut ja sairauspoissaolot pysyneet vähäisinä. Myös asiakkailta saatu palaute on ollut erittäin hyvää.
Alueella on kehitetty kuntoutuksen toimintamalleja ja käytäntöjä, joista muut hyvinvointialueet ovat hakeneet oppia. Tulosten taustalla on kuntoutuksen erityisosaamista, eri ammattiryhmien yhteistyötä ja palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.
Päättäjien on syytä pysähtyä tarkastelemaan, mitä nykyisen rakenteen purkamisella todella saavutetaan ja mitä voidaan samalla menettää.
Välittömät hallinnolliset säästöt ovat helposti laskettavissa, mutta kuntoutuksen hajauttamisen mahdolliset seuraukset näkyvät vasta viiveellä. Palveluketjujen katkeaminen, toimintatapojen eriytyminen ja kuntoutuksen viivästyminen voivat lopulta tulla kalliiksi.
Kuntoutus on keskeinen keino ylläpitää ja palauttaa ihmisten toimintakykyä, ehkäistä palvelutarpeen kasvua ja siten hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Näiden hyötyjen saavuttaminen edellyttää, että kuntoutusta johdetaan yli yksittäisten palvelualueiden rajojen.
Jos kuntoutusalan ammattilaiset ja palvelut sijoitetaan toisistaan erilleen, vaarana on, että kuntoutuksen yhteiset tavoitteet jäävät yksittäisten palvelualueiden tavoitteiden varjoon. Se voi heikentää yhtenäisten toimintamallien kehittämistä, eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä ja palveluiden yhdenvertaista saatavuutta koko hyvinvointialueella.
Kuntoutuksen johtaminen edellyttää myös alan erityisosaamista. Pelkkä hallinnollinen esihenkilövastuu ei korvaa kuntoutuksen menetelmien, ammattiryhmien osaamisen ja palveluiden vaikuttavuuden tuntemusta.
Kuntoutuksen integroiminen muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin on tärkeää, mutta integraation tulee vahvistaa yhteistyötä, ei hajottaa kuntoutuksen ammatillista osaamista ja johtamista.
Johtamisjärjestelmän uudistuksessa on tärkeää tunnistaa, mitä nykyisellä kuntoutuksen organisaatiorakenteella on saavutettu ja millaisia tehtäviä sen yhteinen johtaminen käytännössä hoitaa. Jos päätöksenteossa tarkastellaan vain organisaatiokaaviota ja poistuvia johtamistehtäviä, olennainen osa kokonaisuudesta jää helposti näkymättömiin.
Kuntoutuksen yhteinen johtaminen on mahdollistanut eri ammattiryhmien yhteistyön, yhtenäisten toimintamallien kehittämisen ja osaamisen hyödyntämisen yli palvelualueiden rajojen. Sen merkitys on ollut keskeinen laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden rakentamisessa.
Ennen uudistuksesta päättämistä olisi tärkeää selvittää, miten nämä tehtävät hoidetaan jatkossa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että kuntoutuspalvelut säilyvät yhdenvertaisina koko Keski-Suomessa. Nykyinen yhteinen johtamisrakenne on mahdollistanut yhtenäiset toimintamallit ja palveluiden laadun kehittämisen koko hyvinvointialueella. Jos johtaminen hajautetaan eri palvelualueille, vaarana on, että toimintatavat ja palveluiden laatu alkavat eriytyä asuinpaikan mukaan.
Kuka vastaa kuntoutuksen kokonaisuudesta, jos palvelut ja ammattilaiset sijoitetaan eri toimialueille? Kuka huolehtii siitä, että jokainen keskisuomalainen saa yhtä laadukkaat ja saavutettavat kuntoutuspalvelut? Entä miten muutoksen vaikutuksia palveluiden vaikuttavuuteen ja hyvinvointialueen kokonaiskustannuksiin arvioidaan?
Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa päättäjiä arvioimaan, tukeeko esitetty organisaatiomalli todella uudistukselle asetettuja tavoitteita. Hyvin toimivaa kokonaisuutta ei kannata purkaa ennen kuin tiedetään, miten sen tuottamat hyödyt turvataan myös tulevaisuudessa.
Helsingissä 17. marraskuuta 2026
Tiina Mäkinen, toiminnanjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
Kirsi Wikman, puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Heta Piirto, toiminnanjohtaja
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Jari Lipsanen, puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Katja Hätönen, toiminnanjohtaja
Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
Kuva: Hyvaks, mediapankki