Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Uudistukset, säästöpaineet ja rakenteelliset muutokset koskettavat niin julkisia toimijoita kuin palveluja tuottavia yrittäjiäkin.
Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä muistuttaa, että muutokset sinänsä ovat väistämättömiä – mutta tapa, jolla niistä viestitään, ratkaisee pitkälti sen, kuinka sujuvasti arki toimii kentällä.
Esimerkiksi Mäkelä nostaa Kelan laskutuskäytäntöihin vuoden vaihteessa tehdyt muutokset. Ne tulivat monille yllätyksenä.
– Jos yrittäjä saa näinkin merkittävästä asiasta tiedon vasta sen jälkeen, kun on itse ryhtynyt kyselemään maksamatta jätetyn laskunsa perään, jokin on mennyt pieleen, hän pohtii.
Kentältä on kantautunut kokemuksia tilanteista, joissa laskuja on jouduttu korjaamaan jälkikäteen ja maksuja odottamaan jopa kuukausia. Monelle pienelle yrittäjälle viivästykset tarkoittavat todellisia kassapaineita.
Samanaikaisesti hyvinvointialueilla tehdään säästötoimia ja ostopalveluihin vaikuttavia palvelurakenteen muutoksia. Mäkelä kertoo saaneensa yrittäjiltä viestejä tilanteista, joissa muutoksista on saatu tietoa epäsuorasti – joskus jopa asiakkaiden kautta.
– Tämä kuormittaa sekä palveluntuottajia että asiakkaita ja synnyttää epävarmuutta tilanteessa, jossa toiminnan pitäisi olla mahdollisimman ennakoitavaa, hän painottaa.
Edellä mainittuja esimerkkejä yhdistää ennakoivan, selkeän ja kohdennetun viestinnän puute. Sen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa.
– Kun toimintatavat muuttuvat ilman riittävää tiedottamista, kumppanit joutuvat käyttämään aikaa selvittelyyn, korjaustoimiin ja taloudellisten vaikutusten hallintaan. Tämä on pois varsinaisesta työstä, eli kuntoutujien ja asiakkaiden palvelemisesta, Mäkelä sanoo.
Hänen mukaansa kaikkien olisi syytä muistaa, että sopimuskumppanit on valittu kilpailutusten kautta tuottamaan yhteiskunnalle tärkeitä palveluja. He ovat olennainen osa palveluketjua. Toimiva yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja arvostusta, jotka rakentuvat pitkälti avoimen viestinnän varaan.
Tilanne ei vaadi ihmeiden tekemistä. Monissa organisaatioissa on jo hyviä käytäntöjä, joista muutkin voisivat ottaa oppia. Näitä ovat esimerkiksi:
Kun kumppanit otetaan mukaan muutokseen, he myös sitoutuvat siihen helpommin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän keskiössä ovat asiakkaat ja kuntoutujat. Jotta palvelut toimivat sujuvasti, myös taustalla olevan yhteistyön on toimittava. Hyvä viestintä mukaan luettuna.
– Voisimmekin nähdä tämän hetken mahdollisuutena kehittää yhteistyörakenteita entistä toimivammiksi. Kun muutoksista viestitään ajoissa, ongelmat ratkaistaan yhdessä ja kumppaneiden asiantuntemusta hyödynnetään, syntyy kestävämpi ja luottamukseen perustuva toimintamalli, Mäkelä ehdottaa.
Rakentava vuoropuhelu syntyy, kun yksinkertaisesti päätetään tehdä asioita yhdessä ja avoimesti. Hyvällä viestinnällä arki on kaikille sujuvaa.
