Fysioterapia-lehden konseptia ja ulkoasua on uudistettu. Ensimmäinen numero uudella ilmeellä ilmestyy syyskuussa. Luethan uudistetut kirjoitusohjeet huolellisesti.
Yleistä lehdestä
Aineiston lähettäminen
Kirjoitusohjeet
Kuviot ja taulukot
Kuvat
Lähdemerkinnät
Yleistä editoinnista ja oikeuksesta
Fysioterapia-lehti julkaisee fysioterapiaan ja kuntoutukseen liittyviä alkuperäistutkimuksia, katsauksia ja artikkeleita sekä pyydettyjä vakiopalstoja, kuten kolumneja ja tieteellisiä katsauksia. Lehteä julkaisee Suomen Fysioterapeutit ry.
Lehden tavoitteena on tarjota ajankohtaista, luotettavaa ja fysioterapeutin ammattitaitoa tukevaa tietoa. Keskeisiä aihealueita ovat alan uusin tutkimustieto, kuntoutus, liikunta, terveydenhuolto ja sairauksien ennaltaehkäisy. Lehdessä kuuluu myös ammattilaisten oma ääni monin eri tavoin.
Jos harkitset artikkelin kirjoittamista, tutustu lehden aiempiin numeroihin esimerkiksi kirjastossa. Voit myös olla yhteydessä päätoimittaja Saija Suomiseen (saija.suominen@suomenfysioterapeutit.fi) ja tiedustella, onko suunnittelemasi aihe toimituksen näkökulmasta juuri nyt ajankohtainen ja lehteen sopiva.
Julkaistavaksi tarjottavan artikkelin voi lähettää suoraan päätoimittajalle osoitteeseen saija.suominen@suomenfysioterapeutit.fi.
Huomaathan, että graafisia elementtejä, kuten kuvioita ja taulukoita, ei sijoiteta artikkelin tekstin joukkoon. Niihin viitataan tekstissä, ja ne toimitetaan erillisinä tiedostoina (esimerkiksi Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedostoina).
Tässä esitetyt ohjeet ovat yleisiä, ja ne koskevat lehden keskiosassa julkaistavia pidempiä artikkeleita. Jos valmistelet vertaisarvioitavaa käsikirjoitusta, ota yhteyttä päätoimittajaan.
Lehdelle tarjottavan artikkelin pituus on enintään 12 000 merkkiä välilyönteineen. AMK-opinnäytetöihin perustuvien artikkelien enimmäispituus on 10 000 merkkiä välilyönteineen. Merkkimäärään eivät sisälly kirjallisuusluettelo, tiivistelmä, fakta, taulukot tai kuviot.
Kielen tulee olla mahdollisimman hyvää suomea. Lyhenteet kirjoitetaan pääsääntöisesti auki. Poikkeuksena voidaan käyttää lyhennettä ym. viittaamaan tutkijaan työryhmineen (esim. Phillips ym.), jos tekstissä mainitaan useita referoitavia tutkimusryhmiä.
Tieteellinen artikkeli mukailee IMRAD-rakennetta. Artikkelin pääpaino on tuloksissa, ja menetelmiä kuvataan vain lyhyesti.
Tekstitiedoston rakenne noudattaa seuraavaa järjestystä:
Kuvioiden ja taulukoiden tarkoituksena on havainnollistaa sisältöä mahdollisimman tiiviisti. Poikkeuksellisen laajoja grafiikoita julkaistaan vain verkossa.
Kuvioiden ja taulukoiden yhteismäärä on enintään kolme.
Kuvioita ja taulukoita ei liitetä artikkelitekstin joukkoon, vaan jokainen toimitetaan erillisenä tiedostona.
Kuviot ja taulukot otsikoidaan tarvittaessa. Otsikon enimmäispituus on 45 merkkiä. Otsikon tulee palvella myös silmäilevää lukijaa.
Kuvatekstit laaditaan vain tarvittaessa. Ne sijoitetaan artikkelitekstin loppuun.
Esimerkki:
Taulukko 1. Tutkittavat ja interventiot
Kuviosta tai taulukosta toimitetaan aina myös Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedosto, joka sisältää siinä käytetyt tekstit ja lukuarvot. Lehden graafikko taittaa kaikki kuviot ja taulukot lehden ulkoasun mukaisiksi.
Kuvat toimitetaan aina erillisinä tiedostoina (esimerkiksi JPG-, PNG- tai TIFF-tiedostoina). Kuvia ei saa liittää osaksi Word-tiedostoa.
Kuvan resoluution tulee olla vähintään 300 dpi. Jos et tiedä kuvan resoluutiota, voit lähettää sen päätoimittajalle arvioitavaksi.
Kuvatiedostot nimetään juoksevasti (esim. kuva 1. kuvaajan nimi). Jokaiselle kuvalle laaditaan kuvateksti, joka sijoitetaan artikkelitekstin loppuun.
Kirjallisuusluettelo laaditaan harkiten, ja lähteiden tulee olla mahdollisimman ajantasaisia.
Lähteet numeroidaan niiden ensimmäisen esiintymiskerran mukaan. Sama numerointi säilyy sekä tekstissä että kirjallisuusluettelossa
Viitteet merkitään tekstiin sulkeisiin: (1,2), (2–4)
Kirjallisuusluettelossa käytetään numeron jälkeen oikeaa suljetta: 1)
Jos kirjoittajia on enemmän kuin neljä, merkitään kolme ensimmäistä kirjoittajaa, jonka jälkeen lisätään lyhenne ym.
Lähteet merkitään seuraavan periaatteen mukaisesti:
Kirjoittajat. Artikkelin nimi. Lehden nimi vuosiluku;volyymi(numero):sivut. DOI tai muu tunniste.
Esimerkiksi:
Nimi N, Nimi N. Lehden nimi 2024;20:212–214.
DOI- tai PMID-tunniste voidaan merkitä perinteisen kirjallisuusviitteen yhteyteen.
Fysioterapia-lehti ei ilmesty kokonaan verkossa, joten lähteitä ei linkitetä eikä verkko-osoitteisiin merkitä alkuun https://-etuliitettä.
Esimerkkejä:
Jos sähköinen linkki on pitkä, tukeudutaan vain kirjalliseen lähdemerkintään.
Lehden tehtävänä on tarjota tietoa helposti luettavassa muodossa. Siksi jokainen artikkeli ja siihen liittyvä muu aineisto editoidaan.
Editoinnin tavoitteena on palvella lehden lukijoita ja varmistaa, että julkaisu noudattaa toimituksellisia tavoitteita. Kun teksti on editoitu, se lähetetään kirjoittajille tarkistettavaksi. Taitollisista syistä tekstiä voidaan joutua muokkaamaan vielä tämänkin jälkeen.
Lopullinen päätös artikkelin julkaisemisesta tehdään valmiin käsikirjoituksen perusteella. Tämä koskee sekä tarjottuja että pyydettyjä artikkeleita.
Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin sisällöstä. Kirjoittajiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat osallistuneet artikkelin laatimiseen.
Fysioterapia-lehdellä on oikeus julkaista artikkeli tai sen osa kustantajan verkkosivuilla ilman erillistä sopimusta kirjoittajien kanssa. Jos artikkeli halutaan julkaista toisessa mediassa, siihen tarvitaan sekä kirjoittajien että lehden lupa.
