Suomen Fysioterapeutit korosti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) lähettämässään, Kelan hintapainotteista hankintaa koskevassa toimenpidepyynnössään hankintalain tulkintaa. Laki velvoittaa palveluiden hankkijaa huomioimaan myös laatutekijät. Liiton erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä avaa, mistä tässä on kysymys.
Vuonna 2017 voimaan tullut hankintalaki uudisti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintaa merkittävästi. Lain sisältämien säännösten mukaan hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskevan erityislainsäädännön lisäksi muun muassa palvelujen käyttäjien yksilölliset tarpeet ja omat vaikutusmahdollisuudet sekä palvelun jatkuvuus.
Kyseessä ei ole suositus, vaan selkeästi velvoittava lainsäädäntö. Hankintayksikön on aina aktiivisesti arvioitava ja huomioitava edellä mainitut tekijät hankintamenettelyssään. Mäkelän mielestä ristiriita nyt käynnissä olevaan Kelan hintavetoiseen kilpailutukseen on raju.
– Hankintalain uudistuksen taustalla olivat huolet siitä, että kilpailutuksissa hinta oli muodostunut lähes ainoaksi ratkaisevaksi tekijäksi, hän muistuttaa.
– Lainsäätäjän tarkoituksena oli nimenomaisesti korjata tätä kehitystä ja siirtää painopistettä kohti laadukkaita ja vaikuttavia palveluja sekä niiden käyttäjien tarpeiden huomioimista.
Lain valmistelun yhteydessä perustuslakivaliokunta kiinnitti erityistä huomiota sote-palvelujen käyttäjien oikeuksien toteutumiseen. Lausunnossaan valiokunta katsoi, että sääntelyllä on merkitystä useiden perusoikeuksien kannalta.
Erityisesti valiokunta korosti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteita. Sopimuksen mukaan palveluja järjestettäessä on huomioitava ensisijaisesti henkilön oma käsitys palvelutarpeestaan sekä palveluiden järjestämistavasta silloin, kun kyse on hänen arkeensa, toimintakykyynsä ja itsemääräämisoikeuteensa vaikuttavista palveluista.
Edellä mainituin perustein perustuslakivaliokunta edellytti, että lain sanamuotoa muutetaan. Alkuperäisen ”pyrkimisen” sijaan hankintayksiköille säädettiin nimenomainen velvollisuus ottaa laissa luetellut laatutekijät huomioon.
Fysioterapiapalveluissa tulokset syntyvät usein pitkän ajan kuluessa. Hoidon vaikuttavuuden kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat terapeutin osaaminen, asiakkaan yksilöllisen tilanteen arviointi sekä hoitosuhteen jatkuvuus ja sen myötä mahdollisuus toteuttaa kuntoutusta pitkäjänteisesti.
Esimerkiksi neurologisessa kuntoutuksessa, lasten fysioterapiassa, vaikeavammaisten henkilöiden terapiapalveluissa sekä ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa laatu ja jatkuvuus ovat ratkaisevassa roolissa.
– Onnistunut kuntoutusprosessi voi perustua vuosia kestäneeseen terapeuttiseen suhteeseen, jossa terapeutti tuntee asiakkaan tilanteet, tavoitteet ja toimintaympäristön pitkältä ajalta, Mäkelä sanoo.
Mikäli hinnalle annetaan liian ratkaiseva merkitys, eikä laadullisia tekijöitä aidosti arvioida, se voi johtaa palveluiden pirstaloitumiseen, hoitosuhteiden katkeamiseen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden heikkenemiseen. Mäkelän mukaan tämä on lyhytnäköistä politiikkaa.
Lyhyellä aikavälillä saadaan kyllä säästöjä, mutta samalla kasvatetaan merkittävästi riskiä kasvavista kustannuksista esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemisen, lisääntyvän palveluntarpeen ja pidempien hoitojaksojen muodossa.
– On täysin selvää, että hankintalain tarkoitus ei toteudu, jos laatutekijät mainitaan tarjouspyynnössä vain muodollisesti tai täysin yleisluontoisina. Niiden tulisi selkeästi ja tosiasiallisesti vaikuttaa tarjousten arviointiin ja terapeuttien valintaan, Mäkelä summaa.
Suomen Fysioterapeutit jätti 28. toukokuuta Kelan parhaillaan käynnissä olevasta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnasta toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jonka tehtävän on valvoa hankintalain toteutumista.
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
