Keskeisiä tekijöitä fysioterapeutin palkan määräytymisessä ovat työskentelysektori, sovellettava työehtosopimus, tehtävän vaativuus ja vastuut sekä työntekijän kokemus ja osaaminen. Lisäksi palkkaan vaikuttavat mahdolliset lisät, kuten ilta- ja viikonloppulisät.
Suomessa fysioterapeutit työskentelevät sekä julkisella sektorilla että yksityisissä terveydenhuollon yrityksissä. Näiden sektorien palkkausjärjestelmät eroavat toisistaan, mikä näkyy myös palkkarakenteessa ja palkkakehityksessä.
Suomen Fysioterapeutit seuraa alan palkkakehitystä, osallistuu työehtosopimusneuvotteluihin ja vaikuttaa alan palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Liiton jäsenenä saat aina ajantasaista tietoa palkkauksesta sekä tukea palkkaneuvotteluihin.
Julkisella sektorilla fysioterapeutin palkka määräytyy Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen (SOTE-sopimus) mukaisesti.
Lokakuussa 2026 käyttöön otetussa palkkausjärjestelmässä palkan perustana on tasopalkka, joka määräytyy tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun tason mukaan.
Tasopalkan lisäksi voidaan maksaa esimerkiksi lisätehtäviin tai -vastuisiin perustuvaa tasolisää, henkilökohtaista lisää sekä työkokemukseen ja työaikaan perustuvia lisiä.
Yksityisellä sektorilla fysioterapeutin palkka voi vaihdella merkittävästi mm. työnantajan, toimipaikan sijainnin, työn organisoinnin, asiakasmäärien tai työntekijän erikoisosaaminen mukaan.
Erityisesti erikoistunut osaaminen, kuten tiettyjen asiakasryhmien kuntoutus tai lisäkoulutukset, voi vaikuttaa palkkatasoon merkittävästi.
Sektorilla sovellettava Terveyspalvelualan työehtosopimus ei ole yleissitova. Se koskee tietyn ehdoin vain niitä työnantajia, jotka ovat työnantajaliitto Hyvinvointiala HALI ry:n jäseniä. Sopimusta noudatetaan muun muassa yksityisissä terveyskylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa, sairaaloissa sekä lääkäri- ja työterveysasemilla.
Käytännössä fysioterapeutin palkka voi perustua erilaisiin palkkausmalleihin. Yleisimpiä ovat kiinteä kuukausipalkka, provisiopohjainen palkka tai näiden yhdistelmä.
Kiinteä kuukausipalkka tarjoaa ennustettavan tulotason, kun taas provisiomalli perustuu usein tehtyjen hoitokäyntien määrään tai laskutukseen. Yhdistelmämalleissa osa palkasta on kiinteä ja osa riippuu työn tuloksesta.
Palkkauskäytäntöjen ja palkkatason yhtenäistämiseksi Suomen Fysioterapeutit on laatinut fysioterapia-alan palkkatilastoihin, yleiseen työmarkkinatilanteeseen, yksityisen sektorin työehtosopimuksiin, yleiseen palkkakehitykseen sekä inflaatiotasoon perustuvan fysioterapia-alan vähimmäispalkkasuosituksen yksityiselle sektorille.
Fysioterapeutin palkka kehittyy tyypillisesti työuran aikana kokemuksen, osaamisen ja vastuun kasvaessa. Työkokemuslisät sekä henkilökohtaiset palkanosat voivat nostaa palkkaa asteittain.
Palkkakehitykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi:
Monille fysioterapeuteille työuran aikana kertyy erityisosaamista, joka voi lisätä työn vaativuutta ja vaikuttaa palkkatasoon. Tämän tunnistamiseksi liitto on luonut Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, jonka alla olevia pätevyysnimikkeitä liiton jäsenet voivat hakea oman työuransa kehittämiseksi.
Palkkaneuvottelut ovat osa työelämää erityisesti työpaikkaa vaihdettaessa tai tehtävänkuvan muuttuessa. Hyvin perusteltu palkkapyyntö perustuu tietoon alan palkkatasosta sekä omasta osaamisesta ja kokemuksesta.
Palkkaneuvotteluissa kannattaa tuoda esiin esimerkiksi:
Suomen Fysioterapeuttien jäsenenä saat aina ajantasaista palkkatietoa sekä tarvittaessa tukea palkkaneuvotteluihin tai työsopimuksen tarkistamiseen ennen sen allekirjoittamista.
Asiantuntijamme tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
Ajantasainen tieto fysioterapeutin palkasta, palkkasuosituksista ja työehdoista auttaa varmistamaan, että palkka vastaa työn vaativuutta ja alan käytäntöjä.
Usein kysyttyä
Hyvinvointialueilla otettiin vuoden 2026 aikana käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, joka perustuu osaamiseen ja vastuuseen. Uudistus koskee SOTE-sopimuksen tai HYVTES-sopimuksen piirissä työskenteleviä.
Aiempi tehtävän vaativuuden arviointiin (TVA) perustuneesta palkkauksesta siirryttiin uudistuksen myötä tasopalkkajärjestelmään (OSVA), jossa huomioidaan palkkaa määriteltäessä:
SOTE-sopimuksessa on viisi palkkaliitettä:
Palkkaliitteiden sisällä on palkkaryhmiä, joiden alle eri työtehtävät on sijoiteltu jo aiemmin, vuosien 2024–2025 aikana.
Fysioterapeuttien tehtävät kuuluvat useimmiten liitteeseen 3 ja sen alla terveydenhuollon asiantuntijatehtävien tai vaativien asiantuntijatehtävien palkkaryhmään. Joitain fysioterapeuttien tehtäviä on sijoitettu myös liitteeseen 2 sekä johto- ja esihenkilötehtävien osalta liitteeseen 1.
Palkkaryhmän sisällä työtehtävät sijoitetaan määriteltyjen tasokriteerien perusteella tasolle A–C/D sen mukaan, kuinka paljon osaamista ja vastuuta ne edellyttävät.
Jotta työt saadaan asetettua oikeille tasoille, kaikista tehtävistä tulee olla laadittuna ajantasainen tehtäväkuvaus, jonka työntekijä ja työnantaja käyvät yhdessä läpi. Mahdollisten korjausten jälkeen tehtäväkuvaus vahvistetaan ja sen perusteella päätetään:
Tehtäväkuvien ripeä laatiminen on tärkeää, jotta tehtävässä tapahtuvia muutoksia ja niiden mahdollisia palkkausvaikutuksia pystytään jatkossa tunnistamaan.
Jatkossa palkka koostuu:
Tasopalkan suuruudesta päättää työnantaja, mutta sen tulee olla vähintään valtakunnallisesti määritellyllä vähimmäistasolla.
Tasojen välillä tulee olla tarkoituksenmukainen ero, joka huomioi osaamisen ja vastuun lisääntymisen tasolta toiselle siirryttäessä.
Olennaista on, että kenenkään palkka ei saa laskea uudistuksen vuoksi.
Työehtosopimuksissa (TES) on sovittu vähimmäispalkkojen ohella monista työsuhteen eduista, jotka ovat työntekijän kannalta työlainsäädäntöä edullisempia. TES:n vähimmäispalkkaa on aina tarkasteltava suhteessa muihin sovittuihin etuihin.
Yksityisellä sektorilla ei ole yleissitovaa fysioterapia-alan työehtosopimusta, jonka vuoksi monet fysioterapeutit sopivat työsuhteen ehdoista suoraan työnantajansa kanssa. Monesti asianmukaisen palkkatason määrittäminen on sekä työnantajille että työntekijöille haastavaa.
Suomen Fysioterapeutit ry:n palkkasuositusten lähtökohtana on käytetty Terveyspalvelualan Työehtosopimusta (TPTES), joka on käytössä esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla ja kuntoutuslaitoksissa.
Työehtosopimuksissa on sovittu työntekijän kannalta edullisesti mm. seuraavista eduista (listaus ei ole tyhjentävä):
Palkkasuosituksissa on lähdetty siitä, että ilman työehtosopimusta palkkaan on kompensoitava ainakin lomaraha, pidempi työaika, arkipyhäkorvaukset ja pidempi vuosiloma. Kompensaatiot on laskettu TPTES:n vähimmäispalkan perusteella seuraavasti:
Kompensoitu vähimmäispalkka on TPTES vähimmäispalkka korotettuna 11,26 %
Pidemmät vuosilomat kompensoidaan korottamalla vähimmäispalkkaa 2 prosenttia 10 vuoden kohdalla ja 4 prosenttia 15 vuoden kohdalla.
Kaikkia työehtosopimusten etuja ei ole tässä vaiheessa kompensoitu palkkasuosituksiin, jotta ero käytännön ja suositusten välillä ei kasvaisi liian suureksi.
Nykyiset suositukset vastaavat yksityisellä sektorilla työskentelevien fysioterapeuttien vuoden 2020 mediaanipalkkaa (2 815 €)Tilastokeskus.
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
