Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä julkaisi toukokuussa luonnoksen hallituksen esitykseksi EU:n palkka-avoimuusdirektiivin (EU 2023/970) kansallisesta täytäntöönpanosta. Työryhmä ei ollut esityksestä yksimielinen. Lausuntokierros on elokuussa, ja ennakkotietojen mukaan esitys on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Nykyinen hallitusohjelma linjaa, että direktiivi toimeenpannaan sen minimivaatimusten mukaisesti. Täytäntöönpanossa on kuitenkin huomioitava EU-oikeuden heikentämiskielto: kansallisen lainsäädännön tarjoamaa suojaa ei saa heikentää direktiivin voimaansaattamisen yhteydessä.
Huolimatta siitä, että Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on EU-maiden keskiarvoa suurempi ja palkkatasa-arvon kehitys hidasta, hallitus on päättänyt pysyä minimivaatimusten tasolla. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asiantuntijakomitea on jo aiemmin huomauttanut Suomen hitaasta edistymisestä ja kehottanut muun muassa selkeyttämään samanarvoisen työn määritelmää. Minimivaatimuksiin rajoittuva toimeenpano voi kuitenkin johtaa entistä epäselvempään ja tulkinnanvaraisempaan sääntelyyn.
Palkka-avoimuusdirektiivin ytimessä on selkeä määritelmä samasta ja samanarvoisesta työstä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan nämä käsitteet tuodaan suoraan tasa-arvolakiin. Kun samanarvoinen työ on määritelty, työnantajien on jatkossa sisällytettävä palkkausjärjestelmiinsä sukupuolineutraalit ja objektiiviset arviointikriteerit, joilla arvioidaan työn vertailukelpoisuutta. Näihin kriteereihin kuuluisivat vähintään pätevyys, kuormitus, vastuu ja työolot sekä mahdolliset muut tehtävään liittyvät merkittävät tekijät.
Direktiivin mukaisesti työntekijällä olisi oikeus pyynnöstä saada tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkkatasoista. Lisäksi palkka-avoimuus ulottuisi rekrytointiin: työnantajan olisi ilmoitettava työnhakijalle ajoissa alkupalkka tai sen vaihteluväli ennen palkkaneuvottelujen käynnistymistä.
Tasa-arvolaki velvoittaa tällä hetkellä vähintään 30 työntekijää työllistävät yritykset tekemään palkkakartoituksen, jossa varmistetaan, ettei saman tai samanarvoisen työn palkkauksessa ole perusteettomia eroja sukupuolten välillä.
Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää palkkaerojen raportointia vähintään 100 työntekijän yrityksiltä. Raportoinnin sisältö vastaa monilta osin nykyisen palkkakartoituksen tietoja, mutta hallituksen esityksen mukaan raportointivelvoite kirjattaisiin tasa-arvolakiin erillisenä velvoitteena. Tämä voi johtaa siihen, että erityisesti suuremmat työnantajat täyttävät vain direktiivin raportointivelvoitteen, jättäen palkkakartoituksen tekemättä. Yhtenäinen velvoite kaikille vähintään 30 työntekijän työpaikoille edistäisi laajemmin palkkatasa-arvoa ja palkkauksen läpinäkyvyyttä.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. Se perustuu samapalkkaisuusperiaatteeseen, jonka mukaan naisille ja miehille on maksettava sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Direktiivin tavoitteena on varmistaa tämän perusoikeuden toteutuminen koko EU:ssa ja kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa.
Direktiivin täytäntöönpanevien lakien on tultava voimaan viimeistään 7.6.2026. Kolmikantainen työryhmä ehdottaa voimaantulopäiväksi 18.5.2026. Lakimuutoksilla halutaan luoda läpinäkyvämpiä palkkausjärjestelmiä, joissa työn arvo arvioidaan sukupuolineutraalisti ja objektiivisesti, jotta palkkauksesta tulisi tasa-arvoisempaa ja läpinäkyvämpää.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
