Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntijat Jarmo Mäkelä ja Sanna Säteri osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään Kelan valinnanvapauskokeilun kuulemistilaisuuteen 29. toukokuuta. Keskeisenä viestinään he korostivat, että kokeilun vaikutuksia tulee arvioida ennen kaikkea hoidon vaikuttavuuden ja jatkuvuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta.
Kuulemisessa käsiteltiin hallituksen kehysriihestä noussutta suunnitelmaa laajentaa nykyistä, lääkärikäyntejä koskenutta valinnanvapauskokeilua fysioterapiaan vuoden 2027 alusta alkaen. Tavoitteena on mahdollistaa yli 65-vuotiaille pääsy neljä kertaa vuodessa yksityisen sektorin fysioterapiavastaanotolle julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla omavastuuosuudella.
Suomen Fysioterapeutit pitää fysioterapian sisällyttämistä kokeiluun merkittävänä uudistuksena. Onnistuessaan se voi keventää julkisen terveydenhuollon kuormaa yli 65-vuotiaiden tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien potilaiden osalta ja nopeuttaa heidän hoitoonpääsyään.
Valinnanvapauskokeilu on ollut käynnissä syyskuusta 2025 lähtien. Sen aikana yli 95 000 yli 65-vuotiasta on käyttänyt yksityisen yleislääkärin palveluja terveyskeskusmaksun hinnalla.
Kokeilun myötä ikäryhmän yksityislääkärikäynnit ovat lähes kaksinkertaistuneet, mutta samaan aikaan se on saanut kritiikkiä kasvukeskuksiin painottumisesta.
Suomen Fysioterapeuttien näkemyksen mukaan fysioterapian lisääminen kokeiluun voi parantaa palvelujen alueellista saatavuutta, sillä fysioterapiayrityksiä toimii laajasti myös pienemmillä paikkakunnilla.
– Toisin kuin monissa muissa yksityisissä terveyspalveluissa, fysioterapiaa on tarjolla suhteellisen kattavasti myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tämä voi parantaa yhdenvertaista palvelujen saatavuutta eri puolilla Suomea, Mäkelä arvioi.
Hän uskoo myös, että hanke luo positiivista virettä fysioterapian palveluverkostoon erityisesti pienyrittäjien osalta.
Kuulemisessa keskusteltiin fysioterapiakäyntien sisällöstä ja kestosta. Liiton asiantuntijat painottivat, että erityisesti ikääntyneiden asiakkaiden kohdalla vastaanotolla on oltava riittävästi aikaa tutkimiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Vähintäänkin ensimmäisen käyntikerran tulee myös tapahtua läsnäollen, vaikka kuulemistilaisuudessa keskusteltiinkin myös etäfysioterapian sisällyttämisestä kokeiluun.
Mäkelä ja Säteri esittivät, että ensimmäinen fysioterapiakäynti olisi kestoltaan 60 minuuttia ja myöhemmät käynnit pääsääntöisesti 45 minuuttia. Ensikäynnin korvauksen tulisi olla korkeampi, jotta laaja tutkiminen ja haastattelu voidaan toteuttaa laadukkaasti.
Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat olleet yleisin syy paitsi valinnanvapauskokeilun piiriin kuuluvien, myös laajemmin työikäisten lääkärikäynneille. Suomen Fysioterapeuttien näkemyksen mukaan asiakkaan tulisi näissä tilanteissa päästä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle ilman välivaiheena olevaa lääkärikäyntiä.
– Fysioterapeutti osaa arvioida, milloin asiakkaan tilanne vaatii lääkärin arviota esimerkiksi kuvantamisesta tai lääkehoidosta. Suurimmassa osassa tuki- ja liikuntaelinvaivoja lääkärikäynti ei ole vaikuttavin ensimmäinen askel, Säteri toteaa.
Hän viittaa tutkimusnäyttöön, jonka mukaan fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautuneet tuki- ja liikuntaelinpotilaat ovat olleet vähemmän sairauslomalla verrattuna lääkärin vastaanotolla käyneisiin.
Liiton asiantuntijat muistuttivat ministeriötä myös siitä, että ikääntyneiden hoidossa keskeistä on hoidon jatkuvuus ja selkeä vastuunjako. Kun palveluita tuotetaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, tiedonkulun ja yhteistyön on toimittava saumattomasti.
– Riskinä ovat tiedonkulun katkokset, pirstaloituvat hoitosuunnitelmat sekä epäselvä kokonaisvastuu asiakkaan hoidosta, Mäkelä mainitsee.
Hänen mukaansa on olennaista huomioida, että kokeilun vaikutusten arviointi vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan. Erityisesti fysioterapian kustannusvaikuttavuutta ei voida arvioida luotettavasti yhden vuoden aikana.
– Kokeilun jatkaminen esitetysti vuoden 2028 loppuun saakka on perusteltua, jotta fysioterapian vaikutuksista saadaan riittävästi tutkimus- ja arviointitietoa ennen mahdollisia pysyviä ratkaisuja, Mäkelä toteaa.
Erityisen tärkeää kuitenkin on, että uudistuksen vaikutuksia arvioidaan vaikuttavuuden eikä pelkästään käyntimäärien perusteella.
– Terveyspolitiikan tulee perustua vaikuttavuuteen. Lääkärikäyntien määrän lisääminen nykyisestä kolmesta kuuteen ei automaattisesti tarkoita parempia terveysvaikutuksia, Säteri korostaa.
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
Erityisasiantuntija
(yhteiskunnallinen edunvalvonta, koulutus- ja terveyspolitiikka, tutkimuspolitiikka)
p. 0400 166 506
sanna.sateri@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
