Sosiaali- ja terveysministeriön 17.4.2026 julkaisema kuntoutuksen toimintasuunnitelma vuosille 2026–2030 nostaa esiin tarpeen selkeyttää kuntoutusjärjestelmää ja vahvistaa sen vaikuttavuutta.
Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Sanna Säteri pitää suunnitelman sisältämiä tavoitteita fysioterapian näkökulmasta hyvinä. Ne ohjaavat kohti jatkuvampaa ja oikein ajoitettua kuntoutusta kaikissa ikävaiheissa.
Samalla uudistus pyrkii vähentämään päällekkäisiä palveluja ja suuntaamaan resursseja tarkoituksenmukaisemmin.
– Fysioterapian kannalta tämä voi tarkoittaa selkeämpää työnjakoa eri toimijoiden välillä sekä sitä, että kuntoutus kohdennetaan aiempaa tarkemmin niille, jotka hyötyvät siitä eniten, Säteri pohtii.
Toimintasuunnitelma korostaa myös ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Tämä tukee fysioterapian keskeistä roolia esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä, työkyvyn ylläpitämisessä ja ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa.
– Kokonaisuudessaan uudistus viestii suunnasta, jossa fysioterapia kytkeytyy entistä tiiviimmin osaksi laajempaa hoito- ja palvelukokonaisuutta, Säteri sanoo.
Hän näkee painopisteen siirtyvän yksittäisistä toimenpiteistä kohti moniammatillista ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä arjen toimintakykyä tukevaa kuntoutusta.
– Huolimatta siitä, että digitalisaation tekoäly vyöryy trendinä kaikkialle, suunnitelma ei ilahduttavasti esitä etäkuntoutusta tai teknologian voimakasta hyödyntämistä kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen korvaajana.
Suunnitelma painottaa paremman yhteistyön ja koordinaation merkitystä, joka on tärkeää mutta käytännössä myös haastavaa.
– Avoimeksi jää esimerkiksi se, miten eri toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden, Kelan, työterveyshuollon ja kuntien välinen vastuunjako selkiytetään ja saadaan toteutumaan, Säteri toteaa.
Toimintasuunnitelman heikkoutena Säteri pitää sitä, että se esittää kyllä runsaasti tavoitteita, mutta vähemmän sitovia keinoja niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi vaikuttavuuden mittaaminen tunnistetaan tärkeäksi, mutta mittareiden käyttöönotto ja tiedon hyödyntäminen jää yleiselle tasolle. Mittareiden määrittyminen on tärkeää, sillä ilman mitattavaa tietoa uudistuksen onnistumista on vaikea arvioida.
– Yhteenvetona suunnitelma kokoaa kuntoutuksen hajanaisen kentän yhteen ja luo yhteisen vision, jota ilman uudistuksia ei synny.
Kriittinen kysymys ei kuitenkaan ole enää siinä mitä pitäisi tehdä, vaan miten uudistukset käytännössä toteutetaan. Tämä vaatii konkreettisia päätöksiä ja kaikkien tahojen vahvaa sitoutumista uusien toimintamallien jalkauttamiseen.
Säteri muistuttaa, että uudistukset edellyttävät aikaa, osaamista ja rahaa, ja toistaiseksi suunnitelma jättää osin avoimeksi sen, mistä resurssit tulevat tai miten ne kohdennetaan.
– Kokonaisuutena suunnitelma on tärkeä ja kattava askel oikeaan suuntaan, nyt olennaista on siirtyä sanoista tekoihin ja viedä linjaukset määrätietoisesti käytäntöön, hän kiteyttää.
Lue lisää | Uusi toimintasuunnitelma ohjaa kuntoutuksen kehittämistä – Sosiaali- ja terveysministeriö
Erityisasiantuntija
(yhteiskunnallinen edunvalvonta, koulutus- ja terveyspolitiikka, tutkimuspolitiikka)
p. 0400 166 506
sanna.sateri@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
