Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kokoontuivat 20.–21. elokuuta Lappeenranta-seminaariin pohtimaan, miten julkisen sektorin työelämän kestävyys turvataan globaalien ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Fysioterapeuttien näkökulmasta keskustelu osui moniin alan ydinkysymyksiin: työkykyyn, osaamiseen, työssä jaksamiseen, yhdenvertaisuuteen ja tekoälyn mahdollisuuksiin.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Lappeenranta-seminaarista. Se kokosi jälleen yhteen yli 600 kunta- ja hyvinvointialan toimijaa. Vastaavan laajuista palkansaajien ja työnantajien yhteistä seminaariperinnettä ei muualla suomalaisella työmarkkinakentällä ole.
Suomen Fysioterapeutteja seminaarissa edustivat toiminnanjohtaja Tiina Mäkinen ja erityisasiantuntija Katri Partanen.
– Globaalit ja yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat laajasti myös työelämään. On tärkeää, että palkansaajajärjestöjen edustajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista yhdessä työnantajien kanssa. Keskeisiä asioita nostetaan esille rakentavalla tavalla ja niistä keskustellaan hyvässä hengessä, Partanen kertoo.
Sosiaalipolitiikan professori ja dekaani Liisa Häikiö muistutti, että kestävään kehitykseen kuuluvat ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Työntekijöiden kannalta olennaisia ovat työn organisointi, osaaminen sekä mahdollisuus tehdä oma työnsä kestävällä tavalla.
– Tarvitsemme yhteiskuntana hallittua muutosta, Mäkinen painottaa.
– Kestävät ratkaisut syntyvät monenlaisissa yhteyksissä, jolloin olennaista on yhteinen suunta. Muutokseen tarvitaan meistä jokaista.
Fysioterapeuteille kysymys on ajankohtainen hyvinvointialueiden jatkuvissa muutoksissa. Laadukas fysioterapia edellyttää riittäviä voimavaroja asiakastyöhön sekä mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa.
Taloustieteen professori Matti Sarvimäki korosti osaamisen ja koulutuksen merkitystä talouskasvulle ja muistutti, että talouskasvu ei edellytä planeetan tuhoamista. Se syntyy taitavista tekijöistä. Työmarkkinoilla tarvittavat taidot muuttuvat, minkä vuoksi osaamisen kehittämiseen on panostettava. Myös maahanmuuttajien osaaminen tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön.
Kouvolan kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu ja työsuojelupäällikkö Mailis Heinonen kertoivat seminaarissa kaupungissa toteutetusta kehittämishankkeessa, jolla vahvistettiin lähiesihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista.
Hankkeen tuloksena työkyky ja työurajohtaminen kehittyivät. Lisäksi erilaisia yksilöllisiä ratkaisuja työkyvyn ja työssäjaksamisen tukemiseksi hyödynnetään nyt enemmän ja oikea-aikaisemmin.
Fysioterapeuttien näkökulmasta aihetta voi tarkastella kahdesta suunnasta: ammattiryhmä tukee työssään asiakkaiden toimintakykyä ja työkykyä, mutta myös fysioterapeutit itse tarvitsevat toimivia työkyvyn tuen käytäntöjä ja kestävää työuran johtamista.
Työelämäprofessori Shadia Rask nosti esiin työelämän yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden. Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden lisääntyessä myös julkisella sektorilla on tärkeää rakentaa työyhteisöjä, joissa jokainen kokee olevansa tervetullut, arvostettu ja osa yhteisöä.
Rask muistutti, että teemme liian usein päätelmiä henkilön osaamisesta tai taustoista ulkonäön perusteella. Esimerkiksi kohteliaisuutena esitetty kysymys suomen kielen taidosta voi tuntua loukkaavalta.
Työmarkkinajohtajien paneelissa keskusteltiin puolestaan nuorten työllistymisestä ja tarpeesta helpottaa heidän siirtymistään työelämään.
– Tämä on hyvä muistaa jo opiskelijoiden harjoitteluissa sekä nuorten siirtyessä työelämään. On tärkeää, että kohtelemme heitä kollegiaalisesti ja tunnistamme eri sukupolvien vahvuudet, joita voimme hyödyntää työyhteisöissä, kun kohtaamme toisemme avoimin mielin, Partanen sanoo.
Fysioterapia-alalla harjoittelussa saadut kokemukset työyhteisöstä ja ammatillisesta arvostuksesta ovat tärkeä osa ammattiin kasvamista.
Jarmo Pulkkinen esitteli seminaarissa kansallista SOTE-tekoälyn ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista ja vaikuttavaa käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Hyvinvointialueilla tekoälyä on jo kokeiltu muun muassa kirjaamisessa, reaaliaikaisessa tulkkauksessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja toimintakyvyn muutosten ennakoinnissa. Kokeiluissa on raportoitu esimerkiksi ajansäästöä, kognitiivisen kuormituksen vähenemistä ja henkilöstön jaksamisen paranemista.
Parhaimmillaan tekoäly voi fysioterapeuttienkin osalta vähentää esimerkiksi kirjaamiseen ja muihin rutiineihin kuluvaa aikaa, jolloin sitä jää enemmän asiakkaan kohtaamiseen ja fysioterapeutin varsinaisen asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen. Samalla on tärkeää, että ammattilaiset osallistuvat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.
Lappeenranta-seminaarin keskusteluja yhdisti ajatus siitä, että kestävää julkista työelämää rakennetaan yhdessä. Kun hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaa uudistetaan, myös fysioterapeuttien osaaminen ja käytännön kokemus tarvitaan mukaan muutosten suunnitteluun.
Toiminnanjohtaja
p. 0207 199 592
p. 040 507 7382
tiina.makinen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
