Pohjoismaisten fysioterapeuttiliittojen vuotuinen kokous, Nordic Meeting, tarjoaa ikkunan fysioterapia-alan ajankohtaiseen tilanteeseen viidessä varsin samankaltaisessa yhteiskunnassa. Kansainväliset kriisit heijastuvat tällä hetkellä kaikkiin, ja esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat vaikuttavat olevan yhteinen haaste.
Pohjoismaisista sisarliitoista kokouksessa esille nousi isäntämaa Tanska, jolla on pitkät ja vahvat edunvalvonnan perinteet. Liitossa on 65 toimihenkilöä, joista 16 hengen tiimi toimii nimenomaisesti edunvalvonnan parissa.
Politiikan, ammatin ja viestinnän johtaja Niels Sandøn mukaan toiminnan tuloksellisuus nähdään Tanskan liitossa kaiken keskiössä. Sitä saadaan aikaiseksi yhdistämällä vankka ammatillinen tieto viestintään ja poliittiseen vaikuttamistyöhön. Tärkeää on esimerkiksi ratkaisukeskeinen julkisen keskustelun herättäminen ja oikeanlaisten yhteistyötahojen löytäminen. Aivan kuten meillä Suomessakin.
Myös vaikuttamisen kaava on tuttu. Oman agendan korostamisen sijaan tärkeintä on ratkaista kansalaisten ongelmia. Liiton roolina on ratkaisujen tarjoaminen, ja nämä ratkaisut on osattava esittää niin selkeästi, että se vakuuttaa myös päättäjät.
Valtavasta panoksesta huolimatta merkitystä on silti myös toimintaympäristöllä. Vaikka tule-ongelmat ovat Tanskassakin yksi merkittävimmistä sairauspoissaolojen aiheuttajista, esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa heillä ei ole. Tässä Suomi on selkeästi Tanskaa edellä.
Suomen Fysioterapeuttien toiminnanjohtaja Tiina Mäkinen nostaa sote-uudistuksen yhdeksi selittäväksi tekijäksi siihen, miksi meillä on tässä onnistuttu niin hyvin.
– Hyvinvointialueet jakoivat Suomen sote-kentän suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joten maaperä oli otollinen paikallisesti jo vahvaa näyttöä keränneen järjestelmän vakiinnuttamiseen valtakunnallisesti, hän pohtii.
Se, missä Suomella on edelleen petrattavaa, on erityisosaamisen tunnustaminen. Liitto julkaisi syksyllä 2024 pätevyysnimikkeiden järjestelmän, jonka myös sosiaali- ja terveysministeriö on huomioinut parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisten osaamisvaatimusten määrittelyssä. Pohjoismaista Islanti on ottanut tässä etumatkaa.
Liiton erityisasiantuntija Mauri Katajisto kertoo, että Islannissa tunnustus erityisosaamisesta haetaan suoraan rekisteriviranomaiselta.
– Islannissa erityisosaamisella on myös selvä vaikutus palkkaukseen. Tähän me Suomessakin pyrimme.
Ammatillisten aiheiden ohella kokouksessa käsiteltiin tulevaa Euroopan aluejärjestön yleiskokousta. Pohjoismaiset liitot ovat perinteisesti muodostaneet kansainvälisiin kokouksiin yhteiset agendansa. Lisäksi liitot ovat työstämässä yhteistä poliittista kannanottoa fysioterapeuttien elintärkeästä roolista loukkaantuneiden hoidossa ja kuntoutuksessa aseellisissa konflikteissa ja epäinhimillisen sodankäynnin keskellä.
Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Sanna Hosio kertoo, että myös meillä liiton hallitus on keskustellut humanitäärisen avun merkityksestä ja terveydenhuollon palveluiden takaamisesta sota-alueilla.
Pohjoismaisten liittojen kokous järjestettiin Tanskassa 22.–24. huhtikuuta. Suomesta kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Sanna Hosio, toiminnanjohtaja Tiina Mäkinen sekä erityisasiantuntijat Katri Partanen ja Mauri Katajisto.
