Euroopan Unionin palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus astua voimaan vuonna 2026. Suomen Fysioterapeutit korostaa ministeriölle antamassaan lausunnossa, että samapalkkaisuuden perusteena olevan samanarvoisen työn kriteereitä on tarkennettava, eivätkä arvioinnin velvoitteet saa vaihdella esimerkiksi työpaikalla noudatettavan palkkausjärjestelmän mukaan.
Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on ehkäistä perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää. Sen keskeisenä ajatuksena on lisätä palkkauksen läpinäkyvyyttä ja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia selvittää, saavatko he samaa palkkaa kuin muut samanarvoista työtä tekevät.
Direktiivin keskeinen periaate on “sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä”. Jotta palkkoja voidaan vertailla oikeudenmukaisesti, täytyy pystyä arvioimaan, milloin kaksi eri tehtävää ovat keskenään samanarvoisia.
Hallituksen esityksessä samanarvoisen työn käsite on muotoiltu väljemmin kuin EU-direktiivissä edellytetään. Hallituksen esityksestä on poistettu tarkka määritelmä, joka auttaisi arvioimaan töiden samanarvoisuutta selkeiden kriteerien pohjalta. Pelkkä nykyisen lainsäädännön täsmentäminen ei riitä, sillä voimassa oleva laki ei sisällä direktiivin edellyttämää samanarvoisen työn määritelmää eikä arviointikriteereitä, joilla töiden samanarvoisuutta voidaan vertailla.
Direktiivin mukaan täytäntöönpanossa on varmistettava, että työnantajilla on palkkarakenteet, joilla varmistetaan, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka. Rakenteiden avulla on pystyttävä arvioimaan, ovatko työntekijät työn arvon suhteen vertailukelpoisessa tilanteessa, käyttäen objektiivisia ja sukupuolineutraaleja kriteerejä, joista on sovittu työntekijöiden edustajien kanssa, jos tällaisia edustajia on.
Näihin kriteereihin on kuuluttava vähintään pätevyys, kuormitus, vastuun määrä ja työolot sekä tarvittaessa muut tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä työssä tai tehtävässä. Kriteerit eivät saa perustua suoraan tai välillisesti työntekijöiden sukupuoleen.
Esityksessä ehdotetaan, että samanarvoisen työn arvioinnin velvoitteet riippuisivat siitä, millainen palkkausjärjestelmä työpaikalla on käytössä. Jos työ- tai virkaehtosopimuksessa on jo työn vaativuuden arviointijärjestelmä, sitä tarkasteltaisiin eri tavalla kuin työpaikkoja, joissa sellaista ei ole.
Tällainen jaottelu voi asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Se voi myös vaikeuttaa perusteettomien, esimerkiksi sukupuoleen perustuvien palkkaerojen havaitsemista ja korjaamista.
EU-oikeuden mukaan eri työehtosopimusten soveltaminen ei ole hyväksyttävä peruste maksaa eri palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä.
Direktiivi velvoittaa työnantajat antamaan työntekijöilleen tiedot kriteereistä, joiden pohjalta työntekijöiden palkka, palkkataso ja palkkakehitys määrittyvät. Kriteereiden on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.
EU:n jäsenvaltiot voivat vapauttaa tästä velvoitteesta työnantajat, jotka työllistävät alle 50 työntekijää. Hallituksen esityksen mukaan näin on myös tehty. Tämä rajaus heikentää sääntelyn vaikuttavuutta, sillä pienemmätkin työpaikat voivat ylläpitää merkittäviä sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Lisäksi direktiivissä korostetaan, että työnantajien tulisi varmistaa sekä työpaikkailmoitusten että tehtävänimikkeiden sukupuolineutraalius. Hallituksen esityksessä velvoite koskee kuitenkin vain ilmoituksissa käytettäviä nimikkeitä, eikä työpaikalla käytössä olevia tehtävänimikkeitä. Tämä voi vaikeuttaa palkkaerojen havaitsemista ja korjaamista käytännössä, sillä nimikkeet vaikuttavat olennaisesti työn arvottamiseen ja palkkauksen läpinäkyvyyteen.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
