Sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä huolimatta naisten ja miesten kokemukset työelämän tasa-arvosta kulkevat eri suuntiin. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintä pitävät yllä rakenteita, jotka heikentävät naisten työuria ja kaventavat miesten mahdollisuuksia vanhempina. Tilanne haastaa uudistamaan järjestelmiä ja käytäntöjä, jotta työelämä tukisi aidosti sukupuolten välistä ja sosiaalista tasa-arvoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa julkaisema Tasa-arvobarometri toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Kokonaisuudessaan naisten ja miesten koetaan olevan aiempaa tasa-arvoisempia keskenään. Kuitenkin miesten arviot tasa-arvosta nimenomaan työelämässä ovat barometrin mukaan positiivisemmat verrattuna vuoteen 2017, kun taas naisten arviot ovat kääntyneet kielteisemmiksi.
Naiset arvioivat sukupuolestaan olleen enemmän haittaa työssään. Tämä näkyy etenkin arvostuksessa, palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Miehet taas kokivat sukupuolestaan haittaa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Miehet kokivat perhevapaiden käytön edelleen olevan vaikeampaa heille kuin naisille.
Viimeksi vuonna 2022 toteutetulla perhevapaajärjestelmän uudistamisella mahdollistettiin perhevapaiden tasainen jakaminen vanhempien kesken. Tämä ei ole kuitenkaan näkynyt käytännössä. Vain neljä prosenttia vanhemmista jakaa perhevapaat tällä hetkellä tasan.
Naiset tekevät Suomessa palkatonta hoivatyötä merkittävästi enemmän kuin miehet. Äidit pitävät noin 80 prosenttia kaikista perhevapaajärjestelmän vanhempainrahapäivistä. Kotihoidon tuen saajista yli 90 prosenttia on naisia. Tämä epäsuhta heikentää naisten työuria ja toisaalta miesten asemaa vanhempina.
Erityisesti matalammin koulutetuilla perhevapaat kasautuvat naisille. Naisten pitkien perhevapaiden pitäminen ei niinkään korreloi puolison tulojen tai koulutusasteen, vaan nimenomaan naisen oman koulutustason kanssa. Erityisesti heikossa asemassa olevien äitien asemaa työmarkkinoilla heikentävät entisestään pitkät perhevapaat. Vapaiden tasaisempi jakautuminen tukee yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä esimerkiksi ennaltaehkäisemällä eriarvoisuutta ja tukemalla työllisyyttä ja taloutta. Järjestelmää tulee siis edelleen kehittää tavoitteena sukupuolten välisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen nykyistä paremmin.
Lue lisää, mitä FLUX-hanke esittää edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on Suomessa valitettavan yleistä. Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2023:sta selviää, että raskaus- ja perhevapaasyrjintähavaintojen määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2018. Noin neljännes (26 %) raskaana olevista on kokenut jotain raskaus- tai perhevapaasyrjinnän muotoa. Määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen oli syrjinnän muodoista yleisin. 44 prosenttia raskaana olleista määräaikaisissa työsuhteissa olevista on kokenut raskaussyrjintää. 40 prosenttia on kokenut joko syrjintää tai sen pelkoa liittyen raskauteen tai perhevapaisiin. Tutkimuksen mukaan eniten kokemuksia syrjinnästä oli valtiosektorilla (47 %), sen jälkeen yksityisellä sektorilla (43 %) ja tämän jälkeen julkisella sektorilla (35 %) työskentelevillä.
Syntyvyyden laskiessa, ja sen kiihdyttäessä väestön ikärakenteen vanhenemista, tarvitaan työelämä, joka tukee perhe- ja työelämän yhdistämistä. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkeminen on merkittävä tekijä työmarkkinoiden perheystävällisyyden kohentumiseen. Tällä hetkellä keinot siihen puuttumiseksi ovat vielä riittämättömät.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
