Julkisella sektorilla lokakuuhun mennessä käyttöön otettavan uuden tasopalkkamallin tavoitteena on tunnistaa aiempaa paremmin työssä vaadittava osaaminen ja vastuu. Onnistuessaan uudistus mahdollistaa sote-alalle entistä selkeämmät urapolut ja oikeudenmukaisemman palkkauksen. Silti epäkohdiltakaan ei olla vältytty.
Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Katri Partanen peräänkuuluttaa kentän toimijoilta jatkuvaa omaa aktiivisuutta.
– On ensiarvoisen tärkeää, että fysioterapeutit osallistuvat itse oman työnsä kuvaamiseen ja arviointiin. Sen sisällöt ja vastuut eivät aina avaudu ulkopuolisille, mikä voi johtaa tahattomiin virhetulkintoihin, hän sanoo.
Partanen kannustaa fysioterapeutteja käymään aktiivista vuoropuhelua työnantajan kanssa. Se auttaa varmistamaan, että tehtävät tulevat tunnistetuiksi oikein. Samalla se tukee uudistuksen tavoitteita reilusta ja läpinäkyvästä palkkausjärjestelmästä, joka kestää myös ulkopuolisen tarkastelun.
Yksi tasopalkkamallin keskeisistä lupauksista on osaamisen parempi tunnistaminen. Fysioterapeuttien osalta se on perinteisesti ollut haastavaa.
– Fysioterapeuttien työnkuvat ovat viime vuosina monipuolistuneet ja voivat sisältää hyvinkin laajaa asiantuntijaroolia, Partanen muistuttaa.
Uudistuksen myötä tavoitteena on, että nämä erot näkyvät aiempaa selkeämmin myös palkkauksessa ja urakehityksessä. Esimerkiksi Partanen nostaa suoravastaanottoa tekevät fysioterapeutit.
– Heillä on selkeästi perustasoa laajempi vastuu ja osaamisvaatimus, joka mielestämme oikeuttaa vaativien asiantuntijatehtävien korkeimmalla palkkatasolle.
Käytäntö on osoittanut, että uudistuksen toimeenpano ei ole ollut täysin yhtenäistä eri hyvinvointialueilla. Kentältä on kantautunut viestejä tilanteista, joissa palkkauksen määrittelyyn liittyvät tulkinnat ovat herättäneet kysymyksiä.
– Joissain tapauksissa esimerkiksi työnantaja on tulkinnut palkkaryhmäsijoitteluun liittyviä yksittäisiä termejä siten, että ne ohjaavat virheellisesti alempaan palkkaryhmään, Partanen sanoo.
– Tasopalkkausta käyttöön otettaessa on myös tärkeä pitää mielessä, että kenenkään varsinainen palkka ei saa laskea, jos työtehtävät pysyvät samoina, hän jatkaa.
Havaituissa epäkohdissa on kyse yksittäistapauksista, mutta samalla ne alleviivaavat avoimen ja johdonmukaisen arvioinnin ja tulkinnan merkitystä. Luottamus järjestelmään rakentuu siitä, että periaatteet ymmärretään yhtenevällä tavalla sekä työntekijä- että työnantajapuolella.
– Jos tulkinnoissa ilmenee epäselvyyttä, kannattaa pikimmiten olla yhteydessä omaan luottamusedustajaan ja liittoon, Partanen ohjeistaa ja muistuttaa, että kentältä tuleva tieto on olennaisen tärkeää, jotta liitto voi valvoa jäsenten etuja.
Uusi palkkausmalli tarjoaa mahdollisuuksia, mutta niiden toteutuminen edellyttää aktiivista osallistumista, vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä työn sisällöstä.
Partanen korostaa paitsi ajantasaisten tehtävänkuvien merkitystä, myös niiden suhteuttamista palkkaukseen. Hänen mukaansa niitä on syytä tarkastella vuosittain esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Mitä paremmin fysioterapeutit osallistuvat itse oman työnsä ja osaamisensa näkyväksi tekemiseen, sitä paremmin uudistus voi vahvistaa koko alan asemaa ja vetovoimaa – joka puolestaan näkyy ulospäin asiakkaiden saamana parempana palveluna.
Katso 17.3.2026 järjestetyn infowebinaarin tallenne:
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
