Työlainsäädäntöön on luvassa muutoksia. Hallituksen eduskunnalle antamassa esityksessä pidennetään määräaikaisten työsopimusten enimmäiskestoa, rajataan työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja lyhennetään lomautusilmoitusten varoaikaa. Muutosten on esitetty astuvan voimaan 1. huhtikuuta.
Työlainsäädännön uudistamisen tarvetta on perusteltu pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksillä palkata uusia työntekijöitä. Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Emmi Aalkivi kuitenkin muistuttaa, että muutoksissa piilee suuri riski syrjinnälle.
– Jo tällä hetkellä tiedetään, että esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintä on työelämän vitsaus, jonka kitkemiseksi ei edelleenkään ole riittäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, hän painottaa.
Aalkiven mukaan nyt esitetyt muutokset kasvattavat riskiä syrjinnän lisääntymiseen ja niiden myötä syrjintä jäisi myös yhä useammin piiloon. Tämä heikentää entisestään työmarkkinoilla haavoittuvassa tilanteessa olevien asemaa.
– Vaikka esityksen mukaan määräaikaista työsopimusta ei edelleenkään saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein, antaa perustellun syyn poistaminen tähän nyt mahdollisuuden, hän jatkaa.
Määräaikaisen sopimuksen voisi jatkossa solmia ilman perusteltua syytä, jos sopimus on työnantajan ja työntekijän välillä ensimmäinen tai jos kyseisten osapuolten välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on vähintään kaksi vuotta. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsuhde saisi kestää enintään vuoden.
Määräaikaisen työsopimuksen saisi uusia vuoden sisällä ensimmäisen sopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Ilman perusteltua syytä solmittujen määräaikaisten työsuhteiden yhteenlaskettu kesto ei saisi kuitenkaan ylittää vuotta.
Esityksessä pyritään kuitenkin turvaamaan työntekijän asemaa siten, että työntekijä ja työnantaja saisivat irtisanoa ilman perusteltua syytä solmitun määräaikaisen sopimuksen, jos se on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Työnantajan irtisanoessa tällaisen sopimuksen, edellytettäisiin irtisanomisperustetta, samoin kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa.
Työnantajan tulisi lisäksi tarjota työntekijälle työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikaisuus on päättymässä ja työnantaja olisi palkkaamassa lisää työntekijöistä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään.
Tämä velvollisuus työn tarjoamiseen kestäisi työsopimuksen päättymisen jälkeen kolmasosan työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ja olisi enintään neljä kuukautta.
Takaisinottovelvollisuuden esitetään jatkossa koskevan vain työnantajia, jotka työllistävät vähintään 50 työntekijää. Aiemmin velvoite on sitonut kaikenkokoisia työnantajia.
Takaisinottovelvollisuus kytkeytyy tilanteisiin, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joista se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Mikäli irtisanottu työntekijä on työnhakijana, työnantajan tulee tarjota kyseistä työtä hänelle.
Työsuhteissa, jotka ovat kestäneet 12 vuotta tai enemmän takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.
Hallituksen esityksen mukaan lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin seitsemään päivään nykyisestä 14 päivästä. Lomautusajan noudattamisesta olisi mahdollista sopia työpaikkakohtaisesti.
Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)
p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
