16/04/2026

Työterveyshuolto tarvitsee selkeämpiä pelisääntöjä ja vahvempaa vaikuttavuuden seurantaa

Suomen Fysioterapeutit korostaa työterveyshuoltokäytännön toteuttamisperiaatteiden asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa vaikuttavuuden mittaamisen ja systemaattisen seurannan merkitystä sekä roolien ja tehtävien selkeyttä.

Liiton erityisasiantuntija Jarmo Mäkelän mukaan liitto pitää asetuksen päivittämistä kannatettavana erityisesti siksi, että se vastaa aiempaa paremmin nykypäivän työelämän tarpeita, korostaa työterveyshuollon dynaamista luonnetta, lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttää vastuita. Ne ovat kaikki keinoja kehittää palveluiden laatua, kustannustehokkuutta ja tilastointia.

Muutoksessa on hyvä pyrkimys lisätä kustannustehokkaampaa toimintaa ja sitouttaa palveluntuottajia vaikuttavuuden arviointiin, Mäkelä sanoo.

Roolit ja tehtävät kaipaavat täsmennystä

Myös luonnoksessa esitetty työterveyshuollon palveluiden jakaminen lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin osioihin työterveyshuoltosopimuksissa saa Mäkelältä vihreää valoa. Hän näkee sen selkeyttävän vastuita erityisesti työnantajien näkökulmasta.

Samaan aikaan on kuitenkin olennaista pitää huolta siitä, ettei asetuksen toimeenpanossa pääse syntymään tulkintaa, jossa työkyvyn tukeminen, työn muokkaus, työ- ja toimintakyvyn arviointi tai yleinen työfysioterapeuttinen asiantuntemus asemoituisivatkin työterveyshuollon ydintehtävien ulkopuolelle.

Mäkelän mukaan tähän on olemassa varteenotettava riski, sillä asetus ei nykyisellään ota tarkemmin kantaa työterveyshuollossa toimivien rooleihin ja tehtäviin. Ratkaisuksi hän ehdottaa asetuksen perusteella tehtäviä ohjeistuksia ja oppaita, joilla ongelmallisia tulkintoja voitaisiin minimoida.

Vertailukelpoisuus ei toteudu ilman kansallisia mittareita

Tuore asetusluonnos ohjaa työterveyshuollon sisältöä aiempaa selvemmin kohti vaikuttavuutta, tavoitteellisuutta ja tarpeeseen perustuvaa toimintaa. Mäkelän mukaan se on keskeistä, jotta työterveyshuollon toimet kohdistuisivat oikein ja vähähyötyisten menetelmien käyttöä saataisiin vähennettyä. Puutteeksi hän katsoo kuitenkin sen, ettei luonnos kerro, millä mittareilla toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi seurata.

Mikäli selkeitä mittareita ja raportointiperiaatteita ei määritellä kansallisella tasolla, palveluntuottajien julkaisema tieto ei ole aidosti vertailukelpoista eikä ohjaa toimintaa tasapuolisesti, hän sanoo.

Työkyky on muutakin kuin fyysinen ilmiö

Kiitosta asetusluonnos saa myös siitä, että se tunnistaa työn kuormitustekijät aiempaa kattavammin. Mäkelän mukaan on erityisen hienoa, että mukaan on nyt otettu työympäristö, voimavaratekijät ja muutostilanteet, joiden ohella huomioidaan yksilön lisäksi koko työyhteisön merkitys.

Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen haastaa myös työfysioterapeutit katsomaan työkykyä laajemmalla näkökulmalla, mikä mahdollistaa fyysisiin oireisiin liitettyjen moninaisten tekijöiden tunnistamisen ja niihin vaikuttamisen.

 

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva asetusluonnos perustuu sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan työryhmän ehdotukseen. Asetukseen ehdotetuilla muutoksilla pyritään kirkastamaan työterveyshuollon tehtäviä ja tarkoitusta. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen kanssa.

Lausuntopyyntö: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=dca90982-1aeb-4056-8a6e-9c3a6d85da31

Työterveyshuolto tarvitsee selkeämpiä pelisääntöjä ja vahvempaa vaikuttavuuden seurantaa

Jarmo Mäkelä

Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)

p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia