Keskustelu yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmä YEL:stä käy jälleen kuumana. Epäreiluksi koetussa järjestelmässä kyse ei ole yksittäisistä ongelmista, vaan rakenteellisesta viasta, joka on seurannut järjestelmää sen syntyhetkistä lähtien.
– Nyt meillä on eläkejärjestelmä, joka on noussut jo uhkaamaan yrittäjyyden houkuttelevuutta Suomessa, sanoo Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
YEL rakennettiin alun perin malliksi, jossa yrittäjien maksamia varoja ei rahastoida samalla tavalla kuin palkansaajien työeläkkeitä. Tämä näkyy nyt karulla tavalla: eläkettä saavia on yhä enemmän, mutta maksajien ja kertyneiden maksujen määrä ei kasva samassa suhteessa. Lopputuloksena valtio paikkaa järjestelmää säännöllisesti verovaroilla, jotta ansaitut eläkkeet voidaan maksaa.
YEL-järjestelmää on yritetty korjata jo useaan otteeseen. Mäkelän mukaan yksi keskeinen ongelma on ollut alivakuuttaminen.
– Osa yrittäjistä on maksanut vuosia selvästi todellista työpanostaan pienemmän työtulon mukaisia YEL-maksuja. Vastuu valvonnasta oli eläkevakuutusyhtiöillä, mutta käytännössä tämä ei toteutunut riittävällä tasolla.
Kun tilanteeseen lopulta puututtiin, mentiin monen yrittäjän mielestä ojasta allikkoon. YEL-työtulon määrittelyä muutettiin siten, että se perustuu laskennalliseen arvioon siitä, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin palkansaajalle. Paperilla loogista, mutta käytännössä monelle yrittäjälle kohtalokasta.
Kun tilastollinen keskiarvo ja yrittäjän arki eivät kohtaa, erityisesti pienituloiset ja yksinyrittäjät ovat tilanteessa, jossa maksut nousevat, mutta maksukyky ei.
– Käytännössä yrittäjiltä siis peritään YEL-maksuja tuloista, joita he eivät todellisuudessa ole koskaan saaneet, Mäkelä kritisoi.
Yrittäjien reaktio on ollut voimakas. Asia nousi nopeasti julkiseen keskusteluun, ja huolensa ilmaisivat yrittäjien ohella myös edunvalvontajärjestöt. Vastauksena tähän sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2024 selvityshenkilön kartoittamaan järjestelmän kehittämistarpeita.
Selvitys valmistui joulukuussa 2025. Sen keskiössä oli kysymys siitä, miten YEL-työtulo tulisi määritellä, jotta se olisi sekä oikeudenmukainen että järjestelmän rahoituksen kannalta kestävä. Samalla tarkasteltiin myös rahastoinnin mahdollisuuksia ja muita rakenteellisia muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen on korostanut, että YEL-uudistus on tehtävä yrittäjyyden edellytyksiä parantaen. Hallitus on käynnistänyt vuoropuhelun yrittäjien kanssa, jotka kokevat mallin epäjohdonmukaiseksi, jopa mielivaltaiseksi. Mutta yrittäjät ovat kuulleet lupauksia ennenkin.
– Yrittäjien näkökulmasta YEL-maksun tulisi perustua yritystoiminnan todelliseen, verotettavaan ansiotuloon. Ei laskennallisia arvioita, vaan läpinäkyvä, ennakoitava ja tasapuolinen kohtelu, Mäkelä painottaa.
Poliittisesti ratkaisu on kuitenkin hankala. Ainakin lyhyellä aikavälillä se todennäköisesti säilyttäisi, tai jopa kasvattaisi, valtion rahoitusosuutta YEL-järjestelmässä. Tämän hetken taloussuhdanteessa lisälasku tuskin houkuttelee päättäjiä.
Samalla voidaan kuitenkin kysyä, onko lyhytnäköinen säästäminen oikeasti halvempi vaihtoehto? Mikä on yrittäjyyden esteiden, yritystoiminnan lopettamisten ja uusien yritysten syntymättä jäämisen hintalappu?
– Yrittäjät eivät vaadi erityiskohtelua, mutta he vaativat ennustettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. YEL-järjestelmää ei voi enää paikkailla. Tarvitaan kokonaisvaltainen korjaussarja, joka auttaa Suomea säilyttämään elinvoimaisen yrittäjäkentän.
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia
