Lomautus – tietoa työntekijälle ja työnantajalle

Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä työsuhteen jatkuessa. Se on työnantajan keino sopeuttaa työvoimaa tilanteissa, joissa työtä ei ole riittävästi tarjolla. Lomautus ei siis päätä työsuhdetta, vaan työntekijän oikeudet ja velvollisuudet säilyvät, mutta työnteko keskeytyy joko määräajaksi tai toistaiseksi. 

Tälle sivulle on koottu kattavasti tietoa lomautuksen perusteista, vuosilomista ja työttömyysturvasta. Mukana on myös käytännön muistilista sekä työnantajalle että työntekijälle. 

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän kahdessa tilanteessa: 

  • Tilapäisesti, jos työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat heikentyneet tilapäisesti, eikä muuta työtä ole tarjolla. Tällainen lomautus voi kestää enintään 90 päivää. 
  • Toistaiseksi, jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. 

Lomautukset koskevat ensisijaisesti vakituisia työntekijöitä. Määräaikaista työntekijää voidaan lomauttaa vain, jos hän työskentelee vakituisen sijaisena ja myös tämä vakituinen työntekijä voitaisiin lomauttaa. 

 

Osittainen lomautus ja osa-aikatyö 

Osittainen lomautus tarkoittaa, että työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennettyä työviikkoa tai lyhyempiä työpäiviä. Työnantaja päättää toteutustavan, mutta käytännöistä kannattaa sopia yhdessä, jotta työn järjestelyt ovat selkeitä molemmille osapuolille. 

Työntekijän tulee saada työvuorot tietoonsa viimeistään seitsemän päivää ennen työjakson alkua. Työaikalain mukaan muutoksia voi tehdä vain painavasta syystä, ellei toisin sovita. 

 

Tilapäinen työ lomautuksen aikana 

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautuksen aikana tilapäistä työtä, sitä voidaan tarjota työntekijälle. Työntekijän ei kuitenkaan ole pakko ottaa työtä vastaan. Jos työ sovitaan tehtäväksi, lomautus voidaan keskeyttää työn ajaksi ja jatkua sen jälkeen. On tärkeää sopia jo työhön palatessa, että lomautus jatkuu työjakson jälkeen. 

Jos työn kestoa ei tiedetä, työntekijä pitää kutsua takaisin töihin ja tarvittaessa antaa uusi lomautusilmoitus myöhemmin. Työttömyysturvan omavastuuaika ei ala uudelleen, ellei lomautusten väli ole hyvin pitkä (vähintään 26 viikkoa). 

Määräaikainen lomautus päättyy ennalta sovittuna ajankohtana, eikä työntekijän tarvitse palata töihin aiemmin. Halutessaan hän voi kuitenkin palata jo aikaisemmin, mikäli työvoiman tarve muuttuu ja työnantaja sitä ehdottaa. Jos lomautus on toistaiseksi voimassa, työnantaja voi kutsua työntekijän takaisin töihin seitsemän päivän varoitusajalla, ellei toisin sovita. 

Lakia ei ole kirjoitettu niin, että työnantaja voisi yksipuolisesti keskeyttää lomautuksen ja määrätä työntekijän hetkeksi töihin ja jatkaa sen jälkeen lomautusta. Jos halutaan palata väliaikaisesti töihin, siitä täytyy sopia erikseen. Jos työnantaja haluaa yksipuolisesti saada työntekijän takaisin, lomautus täytyy päättää kokonaan ja uusi lomautus voidaan aloittaa vain uudella ilmoituksella ja määräaikoja noudattaen. Jos työtä ilmaantuu jo ennen lomautuksen alkamista, työnantajan pitää peruuttaa lomautus. 

 

Lomautus ja vuosilomat tai muut poissaolot

Lomautuksen aikana vuosiloma toteutuu normaalisti, ja työntekijälle maksetaan lomapäiviltä tavanomainen loma-ajan palkka. Tämä tarkoittaa, että lomautus ei automaattisesti siirrä vuosilomaa myöhemmäksi, vaan se pidetään suunnitellusti lomautuksen aikana. 

Kokoaikaisessa lomautuksessa vuosilomaa kertyy työssäolon veroisesti 30 työpäivältä kerrallaan. Osittaisessa lomautuksessa lomaa kertyy kuuden kuukauden ajan riippumatta työmäärästä. Jos työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen, jolta jälleen kertyy lomaa normaalisti.

Jos lomautuksen aikana tulee päällekkäin muita poissaoloja, kuten sairauspoissaolo tai perhevapaa, ratkaisevaa on, mikä syy on alkanut ensin. 

  • Jos lomautus on alkanut ennen sairauspoissaoloa, poissaolon katsotaan johtuvan lomautuksesta, eikä sairausajan palkkaa makseta. 
  • Jos sairauspoissaolo on alkanut ennen lomautusta, sovelletaan sairauspoissaolon sääntöjä. 

 

Työttömyysturva lomautustilanteissa

Lomautettuna työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän on ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon ja muut ehdot täyttyvät. Päivärahaa haetaan joko omasta työttömyyskassasta tai Kelasta. Ansiopäiväraha määräytyy palkkatulojen perusteella ja on yleensä noin 60 % palkasta, kun taas Kelan peruspäiväraha on kiinteä summa. 

Työttömyyden alkaessa asetetaan aina omavastuuaika, joka on seitsemän arkipäivää (ma–pe). Tältä ajalta päivärahaa ei makseta. 

Lisätietoja työttömyyspäivärahasta löydät: 

Käytännön muistilistat 


Muistilista työnantajalle 

  • Selvitä, onko kyse määräaikaisesta vai toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta. 
  • Anna työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen syistä ja kuule työntekijöiden näkemykset. 
  • Anna lomautusilmoitus viimeistään 14 päivää ennen lomautusta. 
  • Laadi pyydettäessä todistus lomautuksesta. 
  • Sovi työhön paluusta sekä työterveyshuollon ja muiden etujen käytöstä lomautuksen aikana. 

Muistilista työntekijälle 

  • Varmista, että ymmärrät lomautuksen syyt ja saat kaikki tarvittavat dokumentit (työsopimus, lomautusilmoitus, palkkatodistus). 
  • Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon heti ensimmäisenä lomautuspäivänä. 
  • Hae päivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta ohjeiden mukaan. 
  • Muista, että lomautuksen aikana voi tehdä muuta työtä, mutta ei kilpailevaa. 
  • Vuosilomaa kertyy lomautuksen ajalta rajatusti (30 työpäivää kerrallaan kokoaikaisessa lomautuksessa). 

 

Lomautus – tietoa työntekijälle ja työnantajalle

Katri Partanen

Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)

p. 0207 199 596
katri.partanen@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia

 

Lomautus – tietoa työntekijälle ja työnantajalle

Emmi Aalkivi

Erityisasiantuntija
(yksityinen sektori, kirjaaminen)

p. 045 7884 3359
emmi.aalkivi@suomenfysioterapeutit.fi | Lähetä turvapostia