Kirjoitusohjeet

Fysioterapia-lehden konseptia ja ulkoasua on uudistettu. Ensimmäinen numero uudella ilmeellä ilmestyy syyskuussa. Luethan uudistetut kirjoitusohjeet huolellisesti.


Yleistä lehdestä
Aineiston lähettäminen
Kirjoitusohjeet
Kuviot ja taulukot
Kuvat
Lähdemerkinnät
Yleistä editoinnista ja oikeuksesta


Yleistä lehdestä

Fysioterapia-lehti julkaisee fysioterapiaan ja kuntoutukseen liittyviä alkuperäistutkimuksia, katsauksia ja artikkeleita sekä pyydettyjä vakiopalstoja, kuten kolumneja ja tieteellisiä katsauksia. Lehteä julkaisee Suomen Fysioterapeutit ry.

Lehden tavoitteena on tarjota ajankohtaista, luotettavaa ja fysioterapeutin ammattitaitoa tukevaa tietoa. Keskeisiä aihealueita ovat alan uusin tutkimustieto, kuntoutus, liikunta, terveydenhuolto ja sairauksien ennaltaehkäisy. Lehdessä kuuluu myös ammattilaisten oma ääni monin eri tavoin.

Jos harkitset artikkelin kirjoittamista, tutustu lehden aiempiin numeroihin esimerkiksi kirjastossa. Voit myös olla yhteydessä päätoimittaja Saija Suomiseen (saija.suominen@suomenfysioterapeutit.fi) ja tiedustella, onko suunnittelemasi aihe toimituksen näkökulmasta juuri nyt ajankohtainen ja lehteen sopiva.

Aineiston lähettäminen

Julkaistavaksi tarjottavan artikkelin voi lähettää suoraan päätoimittajalle osoitteeseen saija.suominen@suomenfysioterapeutit.fi.

Huomaathan, että graafisia elementtejä, kuten kuvioita ja taulukoita, ei sijoiteta artikkelin tekstin joukkoon. Niihin viitataan tekstissä, ja ne toimitetaan erillisinä tiedostoina (esimerkiksi Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedostoina).

Kirjoitusohjeet

Tässä esitetyt ohjeet ovat yleisiä, ja ne koskevat lehden keskiosassa julkaistavia pidempiä artikkeleita. Jos valmistelet vertaisarvioitavaa käsikirjoitusta, ota yhteyttä päätoimittajaan.

Lehdelle tarjottavan artikkelin pituus on enintään 12 000 merkkiä välilyönteineen. AMK-opinnäytetöihin perustuvien artikkelien enimmäispituus on 10 000 merkkiä välilyönteineen. Merkkimäärään eivät sisälly kirjallisuusluettelo, tiivistelmä, fakta, taulukot tai kuviot.

Kielen tulee olla mahdollisimman hyvää suomea. Lyhenteet kirjoitetaan pääsääntöisesti auki. Poikkeuksena voidaan käyttää lyhennettä ym. viittaamaan tutkijaan työryhmineen (esim. Phillips ym.), jos tekstissä mainitaan useita referoitavia tutkimusryhmiä.

Tieteellinen artikkeli mukailee IMRAD-rakennetta. Artikkelin pääpaino on tuloksissa, ja menetelmiä kuvataan vain lyhyesti.

Tekstitiedoston rakenne noudattaa seuraavaa järjestystä:

  • kirjoittajien nimet allekkain (vastaava kirjoittaja ensin):
    Etunimi Sukunimi
    TtM, ft, erikoisasiantuntija (enintään kaksi tutkinto- tai ammattinimikettä)
    Työpaikka
    sähköpostiosoite
  • otsikko, joka kuvaa aiheen keskeisintä sisältöä tai tärkeintä havaintoa
  • ingressi eli johdanto aiheeseen (enintään 160 merkkiä; eri asia kuin jäljempänä mainittava tiivistelmä)
  • fakta (noin 350 merkkiä), joka nostaa esiin artikkelin aiheen kannalta keskeisen tiedon. Vältä päällekkäisyyttä ingressin ja tiivistelmän kanssa.
  • artikkelin sisältö: johdanto (ei väliotsikkoa), aineisto ja menetelmät, tulokset sekä pohdinta
  • vaikka teksti mukailee tieteellisen artikkelin IMRAD-rakennetta, väliotsikot voivat kuvata sisältöä vapaammin
  • lähteet (enintään noin 15). Lähteet merkitään sekä tekstiin että kirjallisuusluetteloon juoksevalla numeroinnilla
  • 500 merkin tiivistelmä, joka koostuu kolmesta ydinviestistä (erillisestä lauseesta)
  • kolme lukijaa houkuttelevaa nostoa (enintään 100 merkkiä/nosto)
  • tarvittaessa kuvatekstit kuvioille, taulukoille ja mahdollisille kuville numerojärjestyksessä tiedoston loppuun (kuvio 1., taulukko 1., kuva 1.). Nimeämisen tulee vastata erillisinä tiedostoina toimitettavien kuvioiden, taulukoiden ja kuvien nimiä. Kuvioita ja taulukoita ei liitetä osaksi tekstiä.

Kuviot ja taulukot

Kuvioiden ja taulukoiden tarkoituksena on havainnollistaa sisältöä mahdollisimman tiiviisti. Poikkeuksellisen laajoja grafiikoita julkaistaan vain verkossa.

Kuvioiden ja taulukoiden yhteismäärä on enintään kolme.

Kuvioita ja taulukoita ei liitetä artikkelitekstin joukkoon, vaan jokainen toimitetaan erillisenä tiedostona.

Kuviot ja taulukot otsikoidaan tarvittaessa. Otsikon enimmäispituus on 45 merkkiä. Otsikon tulee palvella myös silmäilevää lukijaa.

Kuvatekstit laaditaan vain tarvittaessa. Ne sijoitetaan artikkelitekstin loppuun.

Esimerkki:
Taulukko 1. Tutkittavat ja interventiot

Kuviosta tai taulukosta toimitetaan aina myös Word-, PowerPoint- tai Excel-tiedosto, joka sisältää siinä käytetyt tekstit ja lukuarvot. Lehden graafikko taittaa kaikki kuviot ja taulukot lehden ulkoasun mukaisiksi.

Kuvat

Kuvat toimitetaan aina erillisinä tiedostoina (esimerkiksi JPG-, PNG- tai TIFF-tiedostoina). Kuvia ei saa liittää osaksi Word-tiedostoa.

Kuvan resoluution tulee olla vähintään 300 dpi. Jos et tiedä kuvan resoluutiota, voit lähettää sen päätoimittajalle arvioitavaksi.

Kuvatiedostot nimetään juoksevasti (esim. kuva 1. kuvaajan nimi). Jokaiselle kuvalle laaditaan kuvateksti, joka sijoitetaan artikkelitekstin loppuun.

Lähdemerkinnät

Kirjallisuusluettelo laaditaan harkiten, ja lähteiden tulee olla mahdollisimman ajantasaisia.

Lähteet numeroidaan niiden ensimmäisen esiintymiskerran mukaan. Sama numerointi säilyy sekä tekstissä että kirjallisuusluettelossa

Viitteet merkitään tekstiin sulkeisiin: (1,2), (2–4)

Kirjallisuusluettelossa käytetään numeron jälkeen oikeaa suljetta: 1)

Jos kirjoittajia on enemmän kuin neljä, merkitään kolme ensimmäistä kirjoittajaa, jonka jälkeen lisätään lyhenne ym.

Lähteet merkitään seuraavan periaatteen mukaisesti:

Kirjoittajat. Artikkelin nimi. Lehden nimi vuosiluku;volyymi(numero):sivut. DOI tai muu tunniste.

Esimerkiksi:
Nimi N, Nimi N. Lehden nimi 2024;20:212–214.

DOI- tai PMID-tunniste voidaan merkitä perinteisen kirjallisuusviitteen yhteyteen.

Fysioterapia-lehti ei ilmesty kokonaan verkossa, joten lähteitä ei linkitetä eikä verkko-osoitteisiin merkitä alkuun https://-etuliitettä.

Esimerkkejä:

  • Ahonen J, Järvi J (toim.). Alaraajat – tutkiminen, hoito ja kuntoutus. Mäntsälä: VK-kustannus Oy, 2025. (Tarvittaessa sivunumerot: 2025;1–20.)
  • Di-Bonaventura S, Gurdiel-Álvarez F, Reina-Varona Á ym. Toward a shared framework for therapeutic pain education: a Delphi-based international consensus. Physical Therapy 2026;106(4). doi.org/10.1093/ptj/pzag029.
  • Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2015 (viitattu 1.1.2018). kaypahoito.fi

Jos sähköinen linkki on pitkä, tukeudutaan vain kirjalliseen lähdemerkintään.

Yleistä editoinnista ja oikeuksista

Lehden tehtävänä on tarjota tietoa helposti luettavassa muodossa. Siksi jokainen artikkeli ja siihen liittyvä muu aineisto editoidaan.

Editoinnin tavoitteena on palvella lehden lukijoita ja varmistaa, että julkaisu noudattaa toimituksellisia tavoitteita. Kun teksti on editoitu, se lähetetään kirjoittajille tarkistettavaksi. Taitollisista syistä tekstiä voidaan joutua muokkaamaan vielä tämänkin jälkeen.

Lopullinen päätös artikkelin julkaisemisesta tehdään valmiin käsikirjoituksen perusteella. Tämä koskee sekä tarjottuja että pyydettyjä artikkeleita.

Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin sisällöstä. Kirjoittajiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat osallistuneet artikkelin laatimiseen.

Fysioterapia-lehdellä on oikeus julkaista artikkeli tai sen osa kustantajan verkkosivuilla ilman erillistä sopimusta kirjoittajien kanssa. Jos artikkeli halutaan julkaista toisessa mediassa, siihen tarvitaan sekä kirjoittajien että lehden lupa.