09/02/2024

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan muutoksia

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin ehdotetaan pieniä uudistuksia. Ensimmäistä tutkintoa suorittavien painotusta kasvatetaan, samoin TKI-toiminnan. Tällä vastataan pääministeri Orpon hallituksen tavoitteisiin korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä ja TKI-toimintaan panostamisesta. Nykyisen rahoitusmallin haasteisiin ei seuraavalla nelivuotiskaudella puututa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Rahoitusmalli säilyy uudistuksessa perusrakenteeltaan nykyisen kaltaisena, eli rahoitus sisältää jatkossakin tulosorientoituneen indikaattoripohjaisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosion, sekä tulevaisuuden kyvykkyyksiä luovan strategiarahoituksen osion. Asetus on voimassa neljä vuotta ja nyt ehdotetut muutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alusta.

Tutkintotehtailua vai parempaa oppimisen tukea?

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta suurin osa perustuu tutkintojen määrään ja tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa. Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi pelkää tämän luovan ammattikorkeakouluille vääränlaisia kannustimia, jos opetushenkilöstöllä ei ole riittävästi voimavaroja opiskelijoiden oppimisen tukemiseksi. Nykyisessä hyvin vahvasti tulosorientoituneessa rahoitusmallissa on Korven mielestä vain niukasti osaamisen tasoon liittyviä indikaattoreita. Luottamus oppilaitosten itse määrittämiin osaamisen vaatimustasoihin on vahva, mutta pidetäänkö niistä kiinni, jos tiukka arviointi johtaa opintojen viivästymiseen ja siten rahoituksen pienenemiseen?

Luotan arviointityössä opettajien ammattietiikkaan, mutta olen huolissani siitä, että korkeakoulujen johto kohdistaa opettajille liikaa paineita opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumisen varmistamiseen, hän toteaa.

Ammattikorkeakoulun toimintakäytäntöjä voitaisiin Korven mielestä arvioida esimerkiksi keräämällä opetushenkilöstöltä palautetta siitä, millaiset edellytykset korkeatasoisen osaamisen tuottamiselle ja toisaalta myös riittävän osaamisen varmistamiselle oppilaitoksissa on.

‒ Opettajilta voitaisiin esimerkiksi kysyä, kokevatko he organisaation johdon taholta painostusta ”päästää opiskelijoita läpi” silloinkin, kun tämän tiedot ja taidot eivät vielä ole riittävällä tasolla. Tämä kertoisi aika paljon siitä, miten paljon oppilaitos kantaa vastuuta tutkintoon valmistuvien tosiasiallisesta osaamistasosta, hän pohtii.

Hylätty opintojakso on Korven mielestä myös opiskelijan etu, säälistä annettu ykkönen puolestaan karhunpalvelus. Opiskelijan tekemä lisätyö, niin raskasta kuin se ajoittain onkin, palkitaan viimeistään työelämään siirryttäessä.

‒ On edesvastuutonta antaa opiskelijoiden ymmärtää, että työelämässä pärjää ilman riittävää osaamista. Fysioterapeutilla pitää olla riittävästi tietoja ja taitoja, muuten ammattia ei voi harjoittaa. Oppilaitokset ovat vastuussa osaamisen tason arvioinnista, opiskelijat taas omasta oppimisestaan, Korpi painottaa.

Yksiselitteisen huono nykyinen rahoitusmalli ei ole, sillä sen voidaan katsoa luovan myös positiivisia kannustimia huolehtia opiskelijoiden oppimisesta. Ammattikorkeakoulun kannattaa tukea opiskelijoiden oppimista, koska tämä parantaa aikataulussa valmistumista.

Tiedän, että fysioterapia-alan opettajat tekevät valtavasti työtä opiskelijoiden tukemiseksi. Olen kuitenkin huolissani siitä, onko heillä siihen riittävästi voimavaroja ja onko amk organisaationa henkilöstönsä tukena, jos vastakkain ovat organisaation rahoitus ja yksittäisten valmistuvien opiskelijoiden osaaminen, Korpi pohtii.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi Korven mielestä lisätä sellainen indikaattori, joka varmistaisi että ammattikorkeakouluista valmistuu jatkossakin mahdollisimman korkean osaamistason asiantuntijoita.

‒ Tiedostan, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Uskon että OKM:stä löytyy tähän kuitenkin paljon asiantuntemusta, hän toteaa.

Ensikertalaiset etusijalle

Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen suomalaisten määrää. Tämän vuoksi on luotu uusi, ensikertalaisten määrään perustuva rahoitusperuste. Ammattikorkeakoulut siis hyötyvät jatkossa siitä, että niiden opiskelijat ovat suorittamassa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan.

Liitto nosti lausunnossaan esille sote-alalla yleisen tavan siirtyä jossain vaiheessa ammatista toiseen. Nykyjärjestelmässä tämä johtaa useamman saman tasoisen tutkinnon suorittamiseen. Sote- ja kuntoutusalan koulutusjärjestelmien kehittämistä edistäneiden Soteko– ja KunFo-hankkeiden keskusteluissa pohdittiin paljon sitä, onko tutkintokoulutus aina mielekäs vaihtoehto siirtyä sote-alalta toiselle.

‒ Alalta toiselle siirtymisen tulee jatkossakin olla sote-alalla mahdollista, ja mielellään myös nykyistä vaivattomampaa, Korpi toteaa.

TKI:lle enemmän painoarvoa

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painotusta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa vahvistettiin. Kannustimissa painottuu etenkin julkista rahoitusta täydentävän ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen. Eniten arvostetaan EU:lta tulevaa rahoitusta sekä kansainvälistä rahoitusta ylipäätään.

TKI-toiminnalle on Korven mielestä paljon tarvetta myös kansallisesti, etenkin sote-aloilla. Hyvinvointialueilla olisi runsaasti kehitettävää ja TKI-työ toisi tähän merkittävästi lisäarvoa.

‒ Sote-lainsäädännön puolella olisi tärkeää rakentaa kannustimia korkeakouluyhteistyön syventämiseksi, hän pohtii.

Kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen korostuminen herättää huolen kansallisten sote-hankkeiden menestymisestä. Korpi toivoo ammattikorkeakoulujen kuitenkin jatkavan kansallisten TKI-hankkeiden edistämistä, etenkin sote-aloilla.

‒ Toivon ammattikorkeakouluilta aktiivista roolia sote-järjestelmän kehittämisessä ja yhtä lailla hyvinvointialueilta tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, hän kertoo.

Opetuksen rahoitus ei OKM:n mukaan pienene, vaikka sen suhteellinen osuus laskee yhdellä prosenttiyksiköllä.

Lue lisää

» Liiton lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista

» Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallien uudistamista koskevat valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset lausunnoille [OKM 23.1.2024]

» Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista [Lausuntopalvelu]

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan muutoksia

Juho Korpi

Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi

 Ota yhteyttä Whatsapilla
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti