Liity jäseneksi
eAsiointi
27/09/2022

BLOGI: Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – miten muutos muovaa työfysioterapeuttien työtä? (osa 2)

Työterveyshuollossa työskentelevien työfysioterapeuttien asema muuttui työterveyshuoltolain muutoksen myötä 1.1.2022 työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi (1). Suomen Fysioterapeutit ry ja Työfysioterapeutit ry teettivät keväällä 2022 kyselyn työfysioterapeuteille lakimuutoksen vaikutuksista työhön. Kysely toteutettiin kolme kuukautta lakimuutoksen jälkeen sähköisellä lomakkeella, jota jaettiin Suomen Fysioterapeuttien ja Työfysioterapeutit ry:n sosiaalisen median kanavissa sekä lääkärikeskuksissa sähköpostijakelulla työfysioterapeuteille.  Kyselyyn kuului 20 strukturoitua kysymystä sekä kolme avointa kysymystä lakimuutoksen vaikutuksista työfysioterapeutin työhön. Kyselyyn vastasi 186 työfysioterapeuttia.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin strukturoitujen kysymysten vastauksia lakimuutoksen vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Blogin voit käydä lukemassa täältä. Sarjan toisessa osassa käsitellään avointen kysymysten tuloksia.

 

Kyselyssä oli kolme avointa kysymystä. Ensimmäinen kysymys oli, että miten muutos on konkreettisesti vaikuttanut työyksikkösi toimintaan?, toisena kysyttiin ”Mikä olisi nyt tärkeintä muutoksen edistämiseksi?” ja kolmantena, että mitä odotat Suomen Fysioterapeutit ry:ltä ja Työfysioterapeutit ry:ltä? Avoimiin kysymyksiin tuli runsaasti vastauksia. Vastausten sisällönanalyysi tehtiin teemoittelun avulla.

Miten muutos on konkreettisesti vaikuttanut työyksikkösi toimintaan?

Ensimmäisen kysymyksen suurimmaksi teemaksi nousi, että lakimuutos ei ole vaikuttanut mitenkään työyksikön toimintaan. Tämän teeman alle nousi kolme pienempää teemaa selittämään kyseistä kokemusta. Iso osa koki, että työyksikössä on jo aiemmin tehty esimerkiksi suoravastaanottotoimintaa. Työfysioterapeutti on saanut jo siis ennen lakimuutosta paljon vastuuta yritysten hoitamisesta, joten lakimuutos ei ole juuri muuttanut työnkuvaa. Osa työfysioterapeuteista taas koki, että tieto lakimuutoksesta ei ole jalkautunut yrityksiin ja oma työyksikkö ei ole tarttunut muutoksen mahdollisuuksiin. Osalla oli kokemus, että työyksikön johto ei ole ollut kiinnostunut ajamaan muutosta eteenpäin ja työnkuva on säilynyt ennallaan. On huomioitava, että kysely tehtiin vain kolme kuukautta lakimuutoksen voimaantulon jälkeen, joten on ymmärrettävää, että muutos ei välttämättä ole näkynyt vielä työyksiköissä. Jatkossa on kuitenkin seurattava, että muutos lähtee oikeasti toteutumaan työpaikoilla, jotta työfysioterapeuttien ammattitaito saadaan käyttöön työterveysyhteistyössä niin monipuolisesti kuin se on mahdollista.

Toiseksi suurimmaksi teemaksi nousi työfysioterapeuttien kokemus asiakkaiden ohjautumisesta vastaanotolle. Iso osa koki, että asiakkaat ohjautuvat helpommin suoraan työfysioterapeutille kun lähetettä hoitajalta tai lääkäriltä ei tarvita. Moni koki, että asiakkaat itse osaavat jo hyvin hakeutua suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle. Osa kuitenkin koki myös negatiivisesti lähetekäytännön muuttumisen. He epäilivät, että asiakkaat eivät löydä vastaanotolle koska lähetettä ei kirjoiteta. Tämä voi kertoa siitä, että lakimuutosta ei olla osattu vielä hyödyntää työterveyshuollossa ja esimerkiksi tiedottaminen muutoksesta yritysten suuntaan on ollut vähäistä. Moni harmitteli myös, että aiemmin käyty suoravastaanottokoulutus on mennyt hukkaan, koska nyt kaikille työfysioterapeuteille voi tulla ilman lähetettä. On kuitenkin hyvä muistaa, että suoravastaanotto ja ammattihenkilöasema ovat kaksi erillistä asiaa. Suoravastaanottotoiminta on jo ilmenneen sairauden tai oireen hoitoa ja ammattihenkilöasema taas mahdollistaa laajemman osallistumisen yritysten ennaltaehkäisevään työhön.

Kolmas esiin nouseva teema oli työkuvan laajeneminen. Moni työfysioterapeutti koki, että työstä on tullut itsenäisempää sekä vastuullisempaa. Vastaajat kuvasivat, että vastuu oli lisääntynyt esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinoireisen työterveysneuvottelussa, jossa työfysioterapeutti oli päävastuussa neuvottelun suunnittelussa ja kokoon kutsumisessa. Lisäksi osa työfysioterapeuteista oli tehnyt pieniin yrityksiin yksin työpaikkaselvityksiä. Mainitut tehtävät ovat hyviä esimerkkejä, joissa työfysioterapeutin ammattitaitoa ja ammattihenkilöasemaa voidaan nyt hyödyntää. Työfysioterapeuttien asiantuntemusta kannattaa käyttää aikaisempaa laajemmin jo myös toimintaa suunniteltaessa. Olisikin tärkeää, että erityisesti ne yritykset, joissa tehdään fyysisesti kuormittavaa työtä ja tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat sairauspoissaoloja, saavat työterveyshuollosta tarvitsemaansa osaamista (2).

Neljäntenä aineistosta nousi yhteistyön paraneminen työterveystiimeissä. Vastaajat kokivat, että työterveystiimien yhteistyö on tiivistynyt ja työfysioterapeutin roolia ei kyseenalaisteta esimerkiksi työkykyneuvotteluissa, tiimipalavereissa tai toimintasuunnitelmapalavereissa. Tämä on positiivinen merkki muutoksen vaikutuksista ja edesauttaa muutoksen täysipainoista ja laadukasta toteutumista.

Mikä olisi nyt tärkeintä muutoksen edistämiseksi?

Toisen kysymyksen suurimmaksi teemaksi nousi viestintä. Suurin osa vastaajista koki, että muutoksen edistämiseksi on jatkettava systemaattista informaation jakamista. Viestintää toivottiin lisää sekä työyhteisön sisäisesti sekä asiakasyrityksiin tehtäväksi. Työyhteisön sisällä tapahtuvan informoinnin tavoitteena vastaajat kokivat tärkeäksi, että kaikki työyhteisön jäsenet tietävät lakimuutoksesta ja ymmärtävät sen vaikutuksista työterveysyhteistyöhön. Yritysten tiedottamisessa nousi työntekijöiden sekä yrityksen johdon ja työsuojeluedustajien informointi lakimuutoksen vaikutuksista työterveyshuoltoon. Onnistunut viestintä onkin elintärkeää onnistuneen muutoksen läpiviennissä, se on vuorovaikutusta ja yhteisen ymmärryksen luomista muutoksen kohteena olevasta asiasta.

Muutoksen edistämisessä toiseksi isoksi teemaksi nousi hyvä yhteistyö. Vastaajat kokivat, että hyvä yhteistyö työterveystiimeissä edistää muutosta. Vastauksissa toivottiin selkeämpää vastuunjakoa tiimeissä sekä selkeyttä työnkuvaan. Ensimmäisen kysymyksen perusteella yhteistyön koettiin jo parantuneen työterveystiimeissä niin, että työfysioterapeutit on otettu tiimeihin mukaan tasavertaisiksi jäseniksi. Selkeästi kuitenkin työtehtävien jakamisessa ja työfysioterapeutin roolin selkeyttämisessä tarvitaan lisää töitä. Tätä työtä toivoisi myös työterveysorganisaatioiden esihenkilöiden tekevän, jottei vastuunjaon muutos jää vain tiimin omaksi asiaksi.

Kolmanneksi teemaksi nousi muutoksen johtaminen. Vastaajat toivoivat organisaation sisäisten käytäntöjen luomista, joissa työfysioterapeuttien ammattihenkilöasema on otettu huomioon. Monet kokivat myös, että organisaation esihenkilöillä ei välttämättä ollut riittävästi tietoa ja ymmärrystä muutoksen mahdollisuuksista. Esihenkilöt ovatkin avainasemassa kun luodaan uusia käytäntöjä ja viedään muutosta eteenpäin. On myös tärkeää, että organisaation ylin johto on sitoutunut ja kannustaa muutokseen.

Neljäntenä aineistosta nousi koulutuksen merkitys muutoksessa. Vastaajat kokivat, että työfysioterapeutit tarvitsevat koulutusta uudesta roolista ja sen mahdollisuuksista. Esiin nousi myös muun työterveystiimin ja esihenkilöiden kouluttaminen uuden tilanteen mahdollisuuksista työterveysyhteistyöhön. Koulutusta varmasti tarvitaan ja tällä hetkellä tämän kaltaista koulutusta on niukasti tarjolla. Työfysioterapeutin roolin selkeyttäminen niin työfysioterapeuteille itselleen kuin koko tiimille, voisi tehostaa työfysioterapeuttien ammattitaidon hyödyntämistä yritysten hyväksi.

Mitä odotat Suomen Fysioterapeutit ry:ltä ja Työfysioterapeutit ry:ltä?

Kolmannessa kysymyksessä aineistosta nousi kaksi aikalailla yhtä vahvaa teemaa. Suomen Fysioterapeuteilta ja Työfysioterapeutit ry:ltä toivottiin laajasti muutoksesta tiedottamista sekä koulutusta. Tiedottamista ehdotettiin laajasti koko yhteiskunnan alueelle. Vastaajat toivoivat, että työfysioterapeutin osaamista tuotaisiin paremmin esille niin fysioterapia-asiakkaille kuin muille ammattilaisillekin. Koulutusta toivottiin muun muassa työterveyshuollon ydinprosesseista sekä muutoksen jalkauttamisesta yrityksiin.

Lopuksi

Kysely toteutettiin kolme kuukautta lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Lyhyeen aikaan nähden paljon positiivista on ehtinyt tapahtua jo ensimmäisten kuukausien aikana. Kuulostaa hienolta, että yhteistyö työterveystiimeissä koetaan tiivistyneen ja se luo hyvän pohjan muutoksen toteutumiselle niin kuin se on tarkoitettu. Myös asiakkaat ovat lyhyessä ajassa alkaneet löytää suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle vaikka työterveyshoitaja tai -lääkäri ei enää suoraa ohjausta lähetteen muodossa teekään. Kuitenkin työtä riittää vielä esimerkiksi työfysioterapeuttien työkuvan teroittamisessa. Me työfysioterapeutit tarvitsemme varmasti itse tietoa ja koulutusta siitä mitä työterveyshuollon ammattihenkilönä oleminen mahdollistaa käytännössä. Lisäksi myös muu työterveystiimi, esihenkilöt sekä yritysten päättäjät tarvitsevat lisää ymmärrystä muutoksen mahdollisuuksista. Jatkossa pohdittavaksi tulee myös palkka-asiat, vastuun kasvaessa myös palkan odotetaan nousevan. Kun kysely ensi vuoden puolella uusitaan, toivotaan että kysymyksessä ”Miten muutos on konkreettisesti vaikuttanut työyksikkösi toimintaa?” vastaukset ”ei mitenkään” tulevat vähenemään. Muutos on suuri entiseen verrattuna ja toivottavaa että työterveysorganisaatiot ja yritykset ottavat siitä kaiken hyödyn irti.

Tämä blogisarja oli osa Aino Tynkkysen Jyväskylän yliopiston asiantuntijaharjoittelun projektityötä. Kyselyn tuloksista on tehty posteri joka on nähtävillä Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtumassa 28.-29.9.22.

 

LÄHTEET

  • Työterveyslaitos. Uutinen 03.01.2022. Työfysioterapeutit ovat jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöitä. (viitattu 3.6.2022). https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/tyofysioterapeutit-ovat-jatkossa-tyoterveyshuollon-ammattihenkiloita
  • Koroma Johanna. Ilmarinen. Työfysioterapeuttien rooli vahvistui – mitä hyötyä siitä on yrityksellesi?. Blogi-teksti. (viitattu 16.9.2022). https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/johanna-koroma/tyofysioterapeuttien-asema-vahvistui/
BLOGI: Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – miten muutos muovaa työfysioterapeuttien työtä? (osa 2)

Aino Tynkkynen

Liiton hallituksen varsinainen jäsen

aino.tynkkynen@mehilainen.fi