Kuntasektorille on suunniteltu useita työtaistelutoimia. Eri palkansaajajärjestöjen työtaistelut kohdentuvat laajasti eri sektoreille. Fysioterapeuttien työhön vaikuttavat paitsi oman neuvottelujärjestömme JUKOn työtaistelutoimet, myös hoitajajärjestöjen työtaistelutoimet.
Liittoon on tullut paljon kysymyksiä siitä, miten työskentely voi muuttua hoitajajärjestöjen lakon aikana ja millaiseen työhön työnantaja voi fysioterapeutteja määrätä. Alta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Vastaamme liitossa mielellämme mahdollisiin lisäkysymyksiin, ole rohkeasti yhteydessä!
Suomen Fysioterapeuttien jäseniä koskevat seuraavat JUKOn lakot:
Lakossa ovat kyseisten kaupunkien työntekijät. Sairaanhoitopiireissä työskentelevät eivät ole kyseisten kaupunkien lakon piirissä. Lakkojen lisäksi koko kuntasektoria koskee ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka on voimassa 18.4.2022 alkaen toistaiseksi.
Hoitajajärjestöjen lakot, jotka koskevat vain Tehyn ja Superin jäseniä, toteutuvat 20.4.-4.5.2022 seuraavissa sairaanhoitopiireissä.
Kyseiset lakot eivät koske Suomen Fysioterapeuttien jäseniä. Lakot voivat kuitenkin vaikuttaa sairaanhoitopiireissä työskentelevien työhön monella tavalla.
Lakonalaista työtä ovat lakon käynnistäneen järjestön työntekijöiden työtehtävät. Lähtökohtana on, että JUKOn lakon aikana JUKOlaisten fysioterapeuttien työtehtävät ovat lakonalaista työtä. Vastaavasti hoitajajärjestöjen lakon aikana hoitajajärjestöjen jäsenten työtehtävät ovat lakonalaista työtä. Lakko koskee siis työtehtäviä, ei työntekijöitä. Fysioterapiatyössä voi olla sekä lakonalaista että lakon ulkopuolista työtä.
Lakon aikana työssä olevien kohdalla noudatetaan ns. neutraliteettiperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että työtaistelun piiriin kuulumaton työntekijä ei ole velvollinen suorittamaan sellaisia lakonalaisia tehtäviä, joita hän ei tavanomaisestikaan suorita. Sinulle ei voida määrätä sellaisia lakonalaisia työtehtäviä, joita et normaalisti ole tehnyt tai johon sinua ei ole perehdytetty. Huomioi myös, että et tee tehtäviä joihin sinulla ei ole riittävää osaamista.
Työssä olevat tekevät lakon aikana vain omat normaalit työtehtävänsä ja noudattavat työvuoroluettelossa sovittua työaikaa. Lisä- ja ylityötä ei saa tehdä, eikä työaikasaldoa kerryttää liukuvan työajan saldoon tai työaikapankkiin. Yhteisestä työmäärästä tehdään vain oma osuus. Esimerkiksi vuodeosastolla työssä oleva fysioterapeutti tekee vain sen määrän asiakkaita, joka on työpäivän aikana mahdollista. Kirjallisia töitä ei saa jättää rästiin työtaistelun vuoksi, vaan ne on tehtävä tavanomaisessa aikataulussa.
Normaali työtehtävä on sellainen, josta on sovittu työsopimuksessa ja johon työntekijä on saanut työturvallisuuslain 14 § mukaisen perehdytyksen. Yleensä työsopimuksessa on sovittu fysioterapeutin työstä. Työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella määrätä, missä toimipisteessä työntekijä työskentelee.
Et ole. Rikkureita ovat työntekijät, jotka työskentelevät lakon aikana lakonalaisissa työtehtävissä. Työtaistelulle voi osoittaa solidaarisuutta rajaamalla oman työn tiukasti ja pitämällä kiinni sovitusta työajasta.
Kyllä, mutta vain vastaavassa laajuudessa kuin normaalioloissakin. Työnantajalle on tärkeää selkeästi ilmaista, millaisen määrän työtä pystyy työpäivän aikana tekemään ja ketkä asiakkaat jäävät ilman fysioterapiaa. Työpäivä ei saa pidentyä eikä esim. kirjallisia töitä saa jättää rästiin, vaan ne on hoidettava samalla tavalla kuin normaalioloissakin.
Kyllä. Työnantaja ei voi kuitenkaan siirtää työntekijää tekemään sellaista lakon alaista työtä, joka ei kuulu työntekijän normaaleihin työtehtäviin tai johon työntekijää ei ole perehdytetty tai johon ei ole riittävää osaamista. Esimerkiksi hoitotyöhön fysioterapeuttia ei voida määrätä, koska hoitotyö on lakon alaista työtä, eikä kuulu fysioterapeutin normaaleihin työtehtäviin.
Kyllä, jos sinulla on tarvittavat tiedot ja perehdytys vuodeosastolla tai poliklinikalla työskentelyyn.
Ilmoita esihenkilölle selkeästi, että työskentely kyseisessä työpisteessä voi vaarantaa sekä oman että potilaiden turvallisuuden. Työturvallisuuslain 14 § mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa. Terveydenhuollon ammattihenkilölain 26 § mukaan jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa omasta toiminnastaan. Oman oikeusturvan kannalta on tärkeää selkeästi ilmoittaa työnantajalle oman osaamisen rajat.
Pyydä työnantajalta työmääräys kirjallisena. Ole yhteydessä työpaikan JUKOn luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. Jos koet työskentelystä olevan vakavaa vaaraa omalle terveydellesi, voi sinulla olla oikeus pidättäytyä työstä työturvallisuuslain 23 § perusteella. Keskustele tästä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös työsuojeluviranomaiseen. Jos koet työskentelyn vaarantavan potilasturvallisuudelle, ole yhteydessä Valviraan.
Ilmaise työnantajalle, että ko. työ on lakonalaista työtä. Pyydä työnantajalta työmääräys kirjallisena. Ole yhteydessä työpaikan JUKOn luottamusmieheen asian selvittämiseksi. Jos asiaa ei saada ratkaistua, noudata työnantajan työmääräystä. Jälkikäteen selvitetään, onko kyseessä lain vastainen lakon murtamisen yritys.
Työnantajan on huolehdittava työsuojelusta myös työtaisteluiden aikana. Työnantaja ei saa teettää työssä olevilla työntekijöillä kohtuutonta määrää työtä eikä määrätä ylityöhön tai lisätyöhön. Jos työn kuormitus nousee, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja tarvittaessa työterveyshuoltoon.
Ole yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja ilmoita asiasta työnantajalle. Työssä oleviin työntekijöihin ei saa kohdistaan minkäänlaista häirintää. Kannattaa tehdä selväksi, että et ole kyseisen lakon piirissä. Työssä käyvien häirintä voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Erityisasiantuntija
(julkinen sektori, suoravastaanotto, kansainväliset asiat)
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
