Liity jäseneksi
eAsiointi
17/03/2022

Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia 

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen selvittäminen. Vuonna 2021 selvitystyötä tehtiin ensin virkamiesvoimin ja sen jälkeen asiaa valmisteltiin parlamentaarisessa työryhmässä. Kela-korvausjärjestelmää ei suositeltu muutettavaksi ennen kuin hyvinvointialueet ovat saneet toimintansa käynnistettyä. Kela-korvausten poistamisen haitoista ovat varoitelleet esimerkiksi Kela ja työmarkkinajärjestöt 

Hallituksen sote-ministerityöryhmä kuitenkin linjasi monikanavarahoituksen tiekartassa Kela-korvausten leikkaamisesta. Leikkauksiin sisältyy yksityisten fysioterapiapalveluiden Kela-korvausten poistaminen. Fysioterapia on terveydenhuollon palvelu, jossa keskitytään asiakkaan liikkumisen ja toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen. Fysioterapia on esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen tärkein kuntoutusmuoto. 

Lähes puolet fysioterapiasta toteutuu yksityisellä sektorilla

Yksityisten fysioterapiapalveluiden käyttöä on mielekästä tarkastella vuoden 2019 tietojen perusteella, koska koronaviruspandemia vähensi yksityisen fysioterapian asiakkaita noin 9 % ja asiakaskäyntejä noin 14 % vuonna 20201,2. 

Vuonna 2019 Kela-korvattavia fysioterapiakäyntejä tehtiin lähes 1,2 miljoonaa ja palveluita käytti 171 000 asiakasta1. Kela-korvauksia maksettiin yhteensä 8,7 miljoonaa euroa1. Perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa fysioterapiakäyntejä tehtiin samana vuonna yli 1,5 miljoonaa ja asiakkaita oli 355 0003. Perusterveydenhuollon fysioterapian kustannukset ovat arviolta 133,5 miljoonaa euroa. 

Yksityisen sektorin ja terveyskeskusten fysioterapiapalveluita käyttävät kaiken ikäiset kansalaiset. Ikäluokkien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja1,3. Lasten ja eläkeikäisten fysioterapiapalvelut toteutuvat pääasiassa terveyskeskuksissa, kun taas nuorten ja työikäisten palvelut keskittyvät yksityiselle sektorille. 

Kela-korvattujen yksityisen sektorin fysioterapiakäyntien määrä on lähes yhtä suuri (80 %) kuin terveyskeskuksen fysioterapiakäyntien määrä. Terveyskeskuksen asiakasmäärä on kuitenkin lähes kaksinkertainen yksityiseen sektoriin verrattuna. Tämä kuvaa perusterveydenhuollon niukkoja fysioterapiaresursseja. Keskimääräinen käyntimäärä on terveyskeskuksessa neljä käyntiä ja yksityisellä sektorilla seitsemän käyntiä asiakasta kohden. Liian vähäinen käyntimäärä ei mahdollista vaikuttavaa kuntoutusta ja uhkana on, että aikaa ei riitä terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön. Asiakkaan ongelma voi siis uusiutua, jos fysioterapian määrä on tarpeeseen nähden liian vähäinen. 

Kela-korvaus on tärkeä työkyvyn tukemisen väline

Yksityisen sektorin fysioterapiaa käyttävät eniten 50–64-vuotiaat. Kyseessä on erittäin merkittävä ikäluokka sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Keski-iässä tapahtuvalla fysioterapialla voidaan tukea työkykyä työuran viimeisten 15 vuoden ajan. Tällöin kansalaisten ansiotaso on tyypillisesti korkeimmillaan, jolloin jokainen työvuosi kerryttää runsaasti verotuloja. Väestön ikääntyessä työurien pidentäminen on myös keskeinen keino selviytyä heikentyvästä huoltosuhteesta. 

Tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule-vaivat) ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin4 ja pitkiin sairauspoissaoloihin2. Toisin kuin mielenterveyden ongelmissa, tule-vaivojen aiheuttamat työkyvyn ongelmat painottuvat vahvasti työuran loppupäähän. Lähes 90 % tule-vaivojen aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä ja yli puolet pitkistä sairauspoissaoloista tapahtuu 50–64-vuotiaiden ikäluokassa.  

Fysioterapia on tule-vaivojen ensisijainen kuntoutusmuoto. Suurin osa tule-vaivoista ei vaadi lääkärin arviota, lääkehoitoa tai kalliita kuvantamistutkimuksia. Fysioterapian Kela-korvausten leikkaaminen kohdistuu juuri siihen väestöryhmään, joka fysioterapiasta eniten hyötyy ja jonka työkyvyn tukemisella on erittäin suuri kansantaloudellinen merkitys.  

Kela-korvaus tukee ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa

Keski-iässä tapahtuvalla kuntoutuksella on merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakykyyn. Mitä parempana eläkeikäisen toimintakyky säilyy, sitä vähemmän hän tarvitsee sote-palveluita ja sitä pienemmäksi jäävät ikääntyneiden palveluiden yhteiskunnalliset kustannukset. Fysioterapiaan kuuluu aina terveyttä edistävä ohjaus ja terveysliikuntaneuvonta, eli asiakkaan ajankohtaisen ongelman ratkettua pyritään ehkäisemään myös tulevia terveysongelmia. Kela-korvattu fysioterapia on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. 

Kela-korvaus on asiakasohjauksen väline

Yksityisen fysioterapian Kela-korvaus on paitsi kansalaisen taloudellinen tuki, myös merkittävä asiakasohjauksen väline. Perusterveydenhuollossa tule-vaivoja on jo pitkään ohjattu yleislääkärin sijaan fysioterapeutin suoravastaanotolle. Yksityisellä sektorilla fysioterapian Kela-korvaus on kuitenkin edellyttänyt lääkärin lähetettä6 ja lähetekäytännöstä on muodostunut vakiintunut toimintatapa asiakasohjaukseen. Kela-korvausten poistaminen rikkoo toimivan asiakasohjausjärjestelmän. Lyhyen siirtymäajan vuoksi mahdollisuuksia uuden asiakasohjausjärjestelmän rakentamiseen ei ole. Uhkana on, että asiakkaiden fysioterapiaan ohjautuminen heikkenee, jolloin tule-vaivat lisääntyvät. Tämä johtaa työkyvyn ongelmiin, pitkien sairauspoissaolojen lisääntymiseen ja pahimmillaan työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen. 

Nykyinen Kela-korvausjärjestelmä on yhteiskunnalle kannattava

Fysioterapian Kela-korvauksen suuruus on keskimäärin 7,32 € käyntiä kohden1. Tyypillinen fysioterapiajakso on seitsemän käyntikertaa, jolloin Kela-korvausten osuus yhtä jaksoa kohden on noin 50 €. Yksityisen fysioterapian keskihinta Suomessa on noin 60 €7, joten asiakas maksaa fysioterapiasta itse 53 € käyntiä kohden ja 370 € fysioterapiajaksoa kohden. 

Perusterveydenhuollon käyntimaksu on ensimmäiseltä käynniltä enintään 20,90 €8 ja seuraavilta käynneiltä enintään 11,60 €9. Terveyskeskuksessa fysioterapiajakson pituus on keskimäärin vain neljä käyntiä, joten asiakas maksaa jaksosta enintään 56 €. Seitsemän kerran fysioterapiajaksosta asiakas maksaisi itse noin 90 €. 

Fysioterapian yksikkökustannus yhtä tuotettua terapiakäyntiä kohden on perusterveydenhuollossa
89 €
10. Neljän fysioterapiakäynnin mittaisen sarjan tuottaminen maksaa kuntasektorille 300 € ja seitsemän käynnin sarjan tuottaminen noin 530 €. Yksityisen sektorin palvelutuotanto on nykyisessä markkinatilanteessa 33 % julkista sektoria edullisempi. 

Kansantalouden näkökulmasta Kela-korvaus on erittäin kustannustehokas tapa ohjata asiakkaita yksityiseen palvelutuotantoon. Jos otetaan huomioon yritystoiminnan tuottama verohyöty yhteiskunnalle, maksaa Kela-korvaus itsensä takaisin moninkertaisesti. 

Kela-korvausten lakkauttaminen lisää kustannuksia

Hallitus on perustellut Kela-korvausten leikkaamista vanhuspalvelulain 20 § mukaisen henkilöstömitoituksen rahoituksella11. Henkilöstömitoituksen kustannukseksi on arvioitu 240 miljoonaa euroa vuodessa12. Fysioterapian Kela-korvausten leikkaus vastaa 3,6 % tarvittavasta rahoituksesta. Henkilöstömitoituksen rahoittamiseen on varmasti löydettävissä muita, vähemmän haitallisia keinoja. 

Hallitus on arvioinut, että enintään 10 % asiakkaista siirtyisi yksityiseltä sektorilta terveyskeskuksiin13. Fysioterapian osalta tämä tarkoittaa 120 000 asiakaskäyntiä1, eli 10,7 miljoonan euron lisäkustannuksia. Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen ei siis tuo lainkaan säästöä. Sen sijaan kustannukset kasvavat lähes kahdella miljoonalla eurolla. 

Sote-uudistuksen on ajateltu parantavan julkisen sektorin sote-palveluita niin paljon, että jonoja ei enää olisi13. Jos kaikki yksityisen sektorin fysioterapiakäynnit siirtyisivät terveyskeskuksiin, tarkoittaisi se 106 miljoonan euron lisäkustannuksia. Terveyskeskuksiin tarvittaisiin tällöin noin 960 uutta fysioterapeuttia.  

Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen ei ole järkevää

Suomea uhkaavat tulevina vuosina monet haasteet. Työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä lisääntyy. Väestön ikääntymisen ja heikentyvän huoltosuhteen ratkaisuja ovat työkyvyn tukeminen työuran loppuvaiheessa sekä vanhuusvuosien toimintakyvyn tukeminen. Fysioterapialla voidaan ehkäistä ja kuntouttaa tule-vaivoja, jotka ovat työuran loppuvaiheen suurin työkyvyttömyyden uhka. Lisäksi keski-iässä tapahtuvalla fysioterapialla on merkittävä vaikutus vanhuuden toimintakykyyn, joka puolestaan vähentää ikääntymiseen liittyviä sote-kustannuksia. 

Kela-korvauksella kannustetaan kansalaisia huolehtimaan omasta toiminta- ja työkyvystään, ohjataan asiakkaita fysioterapiaan ja vähennetään julkisen terveydenhuollon asiakasmääriä. Lisäksi Kela-korvauksella tuetaan paitsi kansalaisen henkilökohtaista taloutta, myös yksityisen sektorin fysioterapiayrityksiä, jotka ovat pääasiassa pk-yrityksiä tai ammatinharjoittajia. 

Fysioterapian Kela-korvausten poistamiseen liittyy lukuisia riskejä, joista monien kustannusvaikutukset ovat moninkertaiset saavutettavaan säästöön nähden. Fysioterapia-asiakkaiden siirtyminen yksityiseltä sektorilta terveyskeskuksiin tarkoittaa vähintään kahden miljoonan euron lisäkustannuksia. Terveyskeskuksissa fysioterapian resurssit ovat niukat ja Kela-korvauksen poistaminen tulee ruuhkauttamaan terveyskeskusten fysioterapian vielä nykytilannettakin pahemmin. Palveluiden ruuhkautuessa kuntoutus viivästyy, joka lisää pitkäaikaisia sairauspoissaoloja ja siten vähentää verotuloja ja lisää työnantajien kustannuksia. Kuntoutuksen viivästyminen voi aiheuttaa myös asiakkaan ongelman komplisoitumisen, joka johtaa pahimmillaan pysyvään työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Tule-vaivojen aiheuttaman työkyvyttömyyden kustannukset ovat miljardiluokkaa. 

Hallitus ottaa erittäin suuria ja täysin turhia riskejä 8,7 miljoonan euron säästöjen vuoksi. Päättäjien on aika katsoa asiaa kansan terveyden ja talouden näkökulmasta, ei poliittisen ideologian linssien lävitse.

Fysioterapian Kela-korvauksia ei tule lakkauttaa.

 

Näin laskelmat tehtiin

Yhden fysioterapiakäynnin tuottaminen julkisessa terveydenhuollossa maksaa 89 €10. Kela-korvattuja fysioterapiakäyntejä toteutuu vuosittain 1,2 miljoonaa1, joista 10 % siirto terveyskeskuksiin tarkoittaa 120 000 käyntiä. Näiden tuottaminen maksaa 89 € * 120 000 = 10,68 miljoonaa euroa. Fysioterapian Kela-korvausten kokonaismäärä on 8,7 miljoonaa euroa, joten erotus on 1,98 miljoonaa euroa. Terveyskeskuksessa työskentelevän fysioterapeutin vuotuinen asiakaskäyntimäärä laskettiin seuraavasti: 208 työpäivää * 6 asiakaskäyntiä / työpäivä = 1248 asiakaskäyntiä vuodessa. 1,2 miljoonaa asiakaskäyntiä / 1248 asiakaskäyntiä per terapeutti = 962 fysioterapeuttia. Työpäivien määrä on laskettu seuraavasti: 21 työpäivää kuukaudessa = 252 työpäivää vuodessa, joista on vähennetty 28 vuosilomapäivää14, 13 sairauslomapäivää15 ja 3 täydennyskoulutuspäivää16: 252-28-13-3=208. 

Lähteet:
(1) Kelan sairasvakuutustilasto 2019
(2) Kelan sairasvakuutustilasto 2020
(3) THL Avohilmo-rekisteri 11.3.2022
(4) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta, Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 2020.
(5) Kelan tilastotietokanta Kelasto, Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet 2021.
(6) Kela verkkosivut 27.2.2020
(7) EU-terveydenhoito.fi 2021
(8) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992), 7 §.
(9) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992), 11 §.
(10) Akavalaiset Yrittäjät AKY ry:n selvitys, kuntoutuksen yksikkökustannukset perusterveydenhuollossa, ei vielä julkaistu.
(11) STM Tiedote 14.3.2022.
(12) YLE 23.6.2020.
(13) IL 16.2.2022.
(14) Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2020–2021
(15) Työterveyslaitoksen työelämätieto
(16) STM Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus

Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia 

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yksityinen sektori, yhteiskunnalliset asiat, julkiset hankinnat, kirjaaminen)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)

Lomalla 4.7.-14.8.2022.
[turvapostit eivät välity loman aikana eteenpäin]