Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on tuottanut jälleen ongelmia joillekin fysioterapiayrityksille. Taloudellisia menetyksiä ja stressiä ovat aiheuttaneet perusteetta hylätyt tarjoukset helmikuussa 2022 alkaneessa kilpailutuksessa. Kela julkisti hankintapäätökset syyskuussa 2022, ja ne tulivat voimaan vuoden alusta.
Yrittäjien järkytykseksi Kela hylkäsi tarjouksia, jos palveluntarjoajayritys oli tarjouksessaan ilmoittanut vain fysioterapeuttiensa pätevyyden, mutta ei nimiä.
–Tieto tarjouksemme hylkäämisestä oli hirveä sokki. Pidimme päätöstä todella epäoikeudenmukaisena, sillä tiedämme, että hinta-laatu-pisteemme ovat hyvät, kuvailee Toholammin Fysioterapia -yhtiön toinen yrittäjä Mia Salmi.
Suomen Fysioterapeutit teki epäoikeudenmukaiseksi koetusta Kelan hankintapäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
–Osoitimme siinä, ettei fysioterapeutin nimellä ole kilpailutuksen kannalta merkitystä: nimestä ei saa pisteitä, vaan ainoastaan osaamisesta eli koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lisäksi tietojen täydentämistapa ei täyttänyt tasapuolisen kohtelun vaatimuksia, sanoo Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
Kela kuitenkin hylkäsi oikaisuvaatimuksen, ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi asian vieminen markkinaoikeuteen.
Heinäkuussa markkinaoikeus kumosikin kuusi kyseisen kilpailutuksen hankintapäätöstä yhteensä 40 kunnan alueella keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa vakuutuspiirissä. Kumottujen kilpailutusten piirissä oli yhteensä noin 50 fysioterapiayritystä. Markkinaoikeuden mukaan Kela oli perusteetta sulkenut fysioterapiayrittäjiä pois kilpailutuksesta.
Kela aikoo tehdä kumotuista kilpailutuksista uudet päätökset fysioterapiayrittäjien keväällä 2022 antamien tarjousten pohjalta ilman uutta kilpailutusta.
–Suomen Fysioterapeutit puolestaan on valmis lähtemään yrittäjien tueksi myös käräjäoikeuteen vahingonkorvauksien saamiseksi Kelan toiminnan vuoksi menetetystä liikevaihdosta, sanoo Jarmo Mäkelä.
Tällä kertaa Kela-kilpailutuksen ongelmien taustalla oli Kelan liian tiukka hankintalain tulkinta. Kela hylkäsi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiatarjouksia sillä perusteella, ettei yritys ollut tarjouksessaan ilmoittanut kaikkien fysioterapeuttiensa nimiä, vaan ainoastaan näiden pätevyyden.
Tarjouspyynnössä oli kaksi vaihtoehtoa: palveluntarjoajien oli joko ilmoitettava, että kyseessä oli uusi rekrytoitava terapeutti tai vaihtoehtoisesti ilmoitettava jo palveluksessa olleen terapeutin pätevyystiedot. Jos palveluntarjoaja oli ilmoittanut jo töissä olleen terapeutin pätevyyden, mutta ei tämän nimeä, Kela hylkäsi tarjouksen.
Toukokuussa 2022 Kela pyysi lisätietoja niiltä yrittäjiltä, joilta nimitieto puuttui. Kela ei kuitenkaan pyytänyt täydentämään nimitietoa. Sen sijaan Kela kysyi, oliko kyseessä uusi rekrytoitava fysioterapeutti. Jos yrittäjä vastasi kielteisesti, Kela hylkäsi tarjouksen. Jos taas palveluntarjoaja ilmoitti rekrytoivansa uuden fysioterapeutin, tarjous hyväksyttiin ja palveluntarjoaja sai ilmoittaa terapeutin nimen myöhemmin. Kielteisesti rekrytointikysymykseen vastanneelle Kela sen sijaan ei antanut mahdollisuutta lisätä jo töissä olleen terapeutin nimeä tarjoukseen.
Markkinaoikeus piti Kelan menettelyä tasapuolisuusperiaatteen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisena. Tuomioistuimen mukaan täsmennyspyynnön on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka edellyttävät täsmennystä.
–Jos Kela olisi kysynyt ”rekrytoitava vai ei” -kysymyksen lisäksi terapeutin nimeä, olisivat nimen unohtaneiden tarjouksetkin menneet läpi ja koko tältä episodilta olisi vältytty, sanoo Jarmo Mäkelä.
Hänen mukaansa kyseisen kohdan olisi pitänyt olla lomakkeessa kohta, jonka täyttäminen on pakollista. Sähköisen lomakkeen olisi toisin sanoen tässäkin kohdassa kuten useissa muissa kohdissa pitänyt ilmoittaa, että pakollinen tieto puuttuu.
–Sekin olisi ehkäissyt ongelman syntymistä, Mäkelä sanoo.
Tarjouksen hylkääminen oli joillekin vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen erikoistuneille fysioterapiayrittäjille taloudellisesti lähes katastrofi, jota kärjisti kilpailulainsäädännön vuoksi tiukka Kelan tiedotuslinja.
–Soitin paniikissa hylkäyspäätöksessä olleeseen puhelinnumeroon kysyäkseni, miksi meidät oli hylätty. Sieltä sanottiin, että emme anna puhelimitse mitään tietoja, kertoo Mia Salmi.
Toholammin Fysioterapia on toiminut 20 vuotta, ja yritys työllistää kahden omistajan lisäksi yhden kuntohoitajan. Kela-asiakkaita yhtiöllä on toista kymmentä, mikä on yritykselle merkittävä määrä.
–Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet jopa 15 vuotta, Salmi sanoo.
Yrityksen liikevaihto on laskenut alkuvuonna noin kolmanneksen Kela-asiakkaiden jäätyä pois, ja pieneltä paikkakunnalta on ollut mahdotonta löytää tilalle korvaavia asiakkaita.
Salmi murehtii myös asiakkaiden kohtaloa.
–Olemme kunnan ainoa palveluntuottaja, ja nyt toimintakyvyltään erittäin heikkoja asiakkaitamme viedään 50 kilometrin päähän naapurikuntaan. Jo yksisuuntainen taksimatka saattaa maksaa yhtä paljon kuin fysioterapiakäynti. Tulee olo, että tässä tuhlataan turhaan veronmaksajien varoja, hän sanoo.
Myös Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1988 lähtien toiminut Fysiojärviseutu-yhtiö sai Kelalta tiedon tarjouksen hylkäämisestä terapeutin nimitiedon puuttumisen vuoksi.
Katariina Latvala on puolisonsa Juha Latvalan kanssa Fysiojärviseudun yrittäjänä. Kolmella paikkakunnalla toimivassa heidän lisäkseen neljä työntekijää.
–Meille hylkääminen ei ollut maata mullistava, sillä toimimme pääasiassa keskisen vakuutuspiirin alueella. Meiltä kuitenkin jäi muutama asiakas pohjoiseen vakuutuspiiriin, missä olemme toimineet ilman omia tiloja, sanoo Katariina Latvala.
Vaikka taloudelliset menetykset jäivät pieniksi, yhtiö halusi valittaa asiasta markkinaoikeuteen. Syynä oli Kelan epäoikeudenmukaisen tiukaksi koettu kilpailutuskäytäntö. Kristiina Latvala kertoo täyttäneenä tarjoukseen Etelä-Pohjanmaan toimipisteiden sekä allasterapian osalta sekä terapeuttien nimi- että pätevyystiedot, mutta pohjoisen vakuutuspiirin osalta terapeutin nimitieto jäi pois.
–Minulla oli kuitenkin liite, josta terapeutin pätevyyspisteet näkyivät, huomauttaa Latvala.
Tieto ei kuitenkaan riittänyt Kelalle, eikä se antanut mahdollisuutta täydentää tietoja. Tuloksena oli tarjouksen hylkääminen.
–Tuntuu, että ei ole varaa tehdä inhimillisiä virheitä, vaan pitää toimia sataprosenttisen oikein, ihmettelee Latvala.
Hänen mukaansa prosessissa on positiivinenkin puoli, sillä se todisti Suomen Fysioterapeuttien ja Suomen Kuntoutusyrittäjien tukevan yrittäjiä.
–Liitot ovat hakeneet oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä. Emme olisi ilman liiton tukea lähteneet markkinaoikeuteen.
Siilinjärvellä yli 30 vuotta yrittäjänä Fysikaalinen hoitola Fysioterapiapisteessä ollut fysioterapeutti Kari Pakkanen oli ensikertalainen Kela-kilpailutuksessa. Hänen lisäkseen yrityksessä työskentelee yksi osa-aikainen fysioterapeutti. Pakkasen toiveena on toiminnan laajentaminen vaativaan lääkinnällisen kuntoutukseen.
–Ala kiinnostaa ja kuntoutukselle on tarvetta. Ennaltaehkäisy on paras tapa vähentää sairauskuluja, hän sanoo.
Kelalta tullut hylkäävä päätös terapeutin nimen puuttumisen vuoksi oli kova isku Pakkaselle.
–Toivon, ettei kukaan muu joudu vastaavaan, hän sanoo.
Hylkäämispäätöksen saaminen sekä harmitti että hävetti, vaikka syynä oli Kelan etenkin aloittelijalle epäselvä kaavake.
–Jos kysymykset olisivat olleet selviä, olisin osannut lisätä terapeutin nimen, Pakkanen sanoo.
Hänen mielestään Kelan pitäisi kapulakielen sijaan selkeästi ilmaista vaatimuksensa ja opastaa ja ohjeistaa kilpailutukseen osallistuvia. Kela kuitenkin vetoaa hankintalakiin, joka sen mukaan estää yksilöllisen neuvonnan antamisen. Syynä on se, että lain mukaan kilpailutuksiin osallistujia ei saa asettaa eri asemaan.
Lisäksi Kelan pitäisi Pakkasen mielestä laatia tarjouskaavakkeet niin, etteivät nimien puuttumisen kaltaiset virheet olisi mahdollisia.
–Kaavakkeen pitäisi olla teknisesti sellainen, ettei se päästäisi etenemään tai lähettämään kaavaketta, ellei kaikkia tarvittavia merkintöjä ole tehty.
Pakkasen mukaan markkinaoikeuskäsittely oli pienyrittäjälle hyvin raskas ja stressaava, eikä hän olisi lähtenyt paljon aikaa ja energiaa vievään prosessiin ilman ammattiliiton apua.
–Olen ollut Suomen Fysioterapeuttien jäsen yli 30 vuotta. Tämän takia jäsenmaksut on kannattanut maksaa.
Viime vuoden syksyllä tieto Kelan hylkäävästä hankintapäätöksestä tuli myös kemiläiselle toiminimi Fysiokivan yrittäjälle Kristiina Kivakalle.
Kelan allasterapia jatkuu, mutta Fysiokiva menetti kymmenen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakastaan. Kivakkakin valitti Kelan päätöksestä markkinaoikeuteen.
–Tämä on ollut hirveä stressivuosi, hän luonnehtii hylkäyspäätöstä ja valitusprosessia.
Pitkäksi venähtäneen valitusprosessin aikana Fysiokivassa ehti tapahtua henkilömuutoskin: Kivakalla 13 vuoden ajan ollut ainoa työntekijä siirtyi viime keväänä julkiselle puolelle töihin, ja nyt Kivakka tekee töitä yksin.
Kivakka ehti säikähtää, että muutos henkilöstössä Kelan tarjouksen jättämisen ajankohtaan verrattuna voisi estää häntä saamasta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita. Kela kuitenkin tekee uudet hankintapäätökset alkuperäisen tarjouksen mukaisesti. Kivakan mukaan hänen ei ole tarvetta etsiä uutta työntekijää, vaan hän pystyy hoitamaan Kelan asiakkaat myös yksin.
Kela haluaa korostaa sitä, että markkinaoikeus kumosi vain pienen osan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksista. Yhteensä yksilöterapian hankintakokonaisuudessa oli 88 eri kilpailutusta, joihin tuli yli 3000 tarjousta.
–Tästä suuresta massasta Markkinaoikeus kumosi kuusi hankintapäätöstä vain muutaman yksittäisen kuntaryhmän osalta. Toisin sanoen suurin osa hankintapäätöksistä on lopullisia, viestitti Kelan hankintapäällikkö Hannamaija Haiminen Fysioterapia-lehdelle.
Suurimpaan osaan Fysioterapia-lehden kysymyksistä Haiminen ei vastannut vedoten asian keskeneräisyyteen. Hän sanoo Kelan parhaillaan käsittelevän tarjouksia yksittäisten kuntaryhmien osalta markkinaoikeuden päätösten mukaisesti.
–Koska tarjousten käsittely ja hankintapäätösten valmistelu on parhaillaan käynnissä, Kela ei voi ottaa tarkempaa kantaa asioihin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vuoksi, Haiminen totesi.
Hän kuitenkin jätti vastaamatta myös kysymyksiin, jotka eivät liittyneet hylättyjen tarjousten uudelleen käsittelemiseen.
Haiminen ei esimerkiksi halunnut arvioida syitä, jotka johtivat lain vaatimusten vastaiseen kilpailutukseen. Hän ei myöskään kommentoinut sitä, olisiko Kelan ollut parempi suostua Suomen Fysioterapeuttien esittämään oikaisuvaatimukseen, jolloin pitkää markkinaoikeusprosessia ei olisi tarvittu.
Kelan oikeuskulujen suuruus jää myös hämärän peittoon.
Hävinneenä osapuolena Kela joutuu maksamaan vastapuolen oikeuskulut, yhteensä 32000 euroa, omien oikeuskulujensa lisäksi. Fysioterapia-lehti kysyi Haimiselta kuinka suuret olivat Kelan omat tapaukseen liittyvät oikeudenkäyntikulut, mutta niitä hän ei paljastanut.
Haiminen kuitenkin lupaa, että Kela yrittää ottaa tapahtuneesta opikseen.
–Käymme tarkasti läpi saamamme palautteen ja kehitysehdotukset sekä huomioimme ne mahdollisuuksiemme mukaan.
Jarmo Mäkelän mukaan prosessi antaa uutta pontta vaatia hankintalain mukaisten kilpailutusten korvaamista rekisteröimismenettelyllä. Siinä esimerkiksi fysioterapeutti voisi ehdot täyttäessään rekisteröityä palveluntuottajaksi toistaiseksi haluamastaan ajankohdasta lähtien, kun hyväksyy Kelan tai vaikkapa hyvinvointialueen asettaman hinnan ja muut ehdot.
Rekisteröitymismenettely lisäisi palvelujen tarjonnan ja hankinnan joustavuutta sekä asiakkaiden valinnanvapautta.
–Jos käytössä olisi rekisteröityminen, esimerkiksi nykyistä Kela-sotkua ei olisi tapahtunut. Rekisteröimismenettelyn puolesta puhui jo Kelan edellinen pääjohtaja Elli Aaltonen, Mäkelä sanoo.
Aaltonen totesi vuonna 2019 Vihreä lanka -lehden haastattelussa, ettei hankintalaki sovellu sosiaali- ja terveyspalvelujen kuten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailuttamiseen.
Tuolloin Kela-kilpailutus aiheutti suuren järkytyksen sekä fysioterapiayrittäjien että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien vaikeasti vammaisten parissa, kun Kela nosti hinnan painoarvon laadun ohi suhteessa 80/20 entisen 50/50-suhteen sijaan.
Aaltonen kannatti rekisteröitymismenettelyn käyttöönottoa esimerkiksi tulkki-, taksi- ja kuntoutuspalveluissa sekä erityisryhmien asumispalveluissa.
Rekisteröimismenettely oli tuolloin valmisteilla, ja sen piti tulla voimaan vuonna 2021. Menettely kuitenkin meni Kelan kokeilun jälkeen eteenpäin vain neuropsykiatristen Oma väylä -kuntoutusten sekä aikuisten sydänkuntoutuskurssien osalta, joiden rekisteröimismenettely vakinaistettiin.
Muiden kuten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osalta rekisteröitymismenettely sen sijaan on jumissa edelleen.
Kela ei vastannut Fysioterapia-lehden kysymykseen siitä, olisiko rekisteröimismenettely hankintalain soveltamista parempi tapa hoitaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnat. Jarmo Mäkelä huomauttaa, että Kela on itsekin tutkinut rekisteröitymismenettelyjä ja todennut ne toimiviksi.
Mäkelän mukaan Kela-prosessi herättää myös suuremman huolen pienten fysioterapiayritysten yleisestä oikeusturvasta.
–Kela on niin iso ja hankintalaki niin monimutkainen, ettei pienillä fysioterapiayrityksillä ole paukkuja ja osaamista taistella niitä vastaan. Kuinka moni jaksaa lähteä markkina-oikeuteen ja vielä käräjäoikeuteen tappelemaan perusoikeuksistaan?
Teksti: Outi Salovaara
